Käyttäjän Marita Jama lähettämä 10. marraskuu 2009 kello 15:42

9.11. laulusession tähtihetki tuli tunnin lopulla: Walking in the Air, iki-ihana laulu LUMIUKKO-animaatiosta. Lauloimme sen suomeksi – Tarleena Sammalkorpi on tehnyt hyvät sanat. Meidän perheessä tämä leffa katsotaan joka jouluaatto, on katsottu niin kauan kun YLE on sitä lähettänyt. Ja laulun kohdalla fiilis herkistyy herkimmilleen. Niin nytkin jouluaaton tunnelma pehmeine lumipyryineen ja huikeine ilmalentomaisemineen laskeutui karuun luokkahuoneeseen laulua laulaessa. Hieno hetki.

Sibeliuksen Jo joutuu ilta oli minulle ennalta tuntematon, mutta nyt muutaman kerran laulettua pidän siitä yhä enemmän. Mestarismies on aina mestarismies…osaa laittaa nuotit nippuun niin että se on nautinto korville. Yksinkertainen mutta ei simppeli, tyylikkään pelkistetty melodia. Sama pätee mestarin En etsi valtaa, loistoa -lauluun, jota myös lauloimme. Näiden rinnalla Carl Collanin Sylvian joulualulu on sentimentaalinen. Mutta tunteisiin vetoamaan se on kirjoitettukin ja siinä onnistuttu.

Huomaan ettei vielä kannata riemuita ylä-äänieni onnistumisesta. Ne nimittäin eivät onnistu kun mennään tietyn portaan yli. Kurkku kirahtaa kiinni eikä tule pihaustakaan, vaikka kuinka hengittäisi ja komentaisi lihaksia ottamaan iisisti. Äänivärkit jännittyvät ja kurkkuun alkaa koskea, ja jos uhallakin yritän saada jotain ulos sieltä tulee ”kukko”. No, tässäpä on työmaata kevääksi…

Kevät, tosiaan. Jaana on kysellyt jatkotoiveita. Omalta kohdaltani en osaa muuta toivoa kuin että jatkuisi samaaan malliin. Sama aika ja paikkakin. Sali tietysti olisi priimaa mutta luokkahuonekin kelpaa, kun paikka sinänsä on ideaali.

Viime lauantain satelliittiooppera ei onnistunut, liikaa häiriöitä lähetyksessä. Niinpä emme saaneet nähdä ja kuulla miten käy julman prinsessa Turandotin yltiöpäisen kosijan. Tänä iltana olisi uusinta (jos jostain on saatu kunnon taltiointi), mutta minulla on muuta menoa.

Vielä lauluvideoista: Bohemian Rhapsody -versioita tutkaillessa viehdyin katsomaan enemmänkin Queen-tallenteita, ja taas kerran haukoin henkeäni Freddie Mercury-vainaan karisman edessä. Siinä oli mahtilaulaja! Ääntä ja asennetta vaikka muille jakaa. Lähipiirissä tuommoinen kukkoilija olisi sietämätön, mutta estradilla super. Epäilemättä tämä lahjakkuus olisi menestynyt myös klassikkopuolella.

Kommentoinut Jaana Turunen 11. marraskuu 2009 16:10

UMOahan me kuunneltiin. Koululaiskonsertin aiheena oli Big Bändien historia.

Kommentoinut Marita Jama 10. marraskuu 2009 17:27

Joo, häpeilemätöntä uhoamista ja rokkikukkoiluahan tuo Queenin meininki on. Mutta on joukossa hienojakin lauluja, kuten Bohemian Rhapsody ja Show Must Go On.

UMOako olitte kuuntelemassa? Olisin niin kovasti halunnut illan konserttiin, mutta pitää mennä toisaalle. Jospa joskus toiste pääsen UMOn lumoon.

Kommentoinut Jaana Turunen 10. marraskuu 2009 16:42

Keväällä jatketaan samaan aikaan ja paikkakin pysyy, ellei muuta ilmene. Olen jo alkanut haaveilemaan omasta laulusalista, jossa voidaan laulaa aina kun halutaan!

Freddie Mercurysta olen jotakuinkin samaa mieltä. Huikean karismaattinen kaveri! On sitten eri asia, pitääkö siitä musiikista vai ei. Kävin tänään koululaisten kanssa kuuntelemassa Big Band musiikkia, ja totesin, että on se kiva, kun voi kuunnella erilaista musiikkia ja tykätä kaikesta!