Käyttäjän Marita Jama lähettämä 16. maaliskuu 2010 kello 16:00

Maanantain ryhmämme on todella suosittu – väkeä lappaa koko ajan lisää ovista ja ikkunoista, ei riitä luokan pulpetit eikä kohta enää penkitkään. No, sehän on yksinomaan hauskaa ja nostattaa tunnelmaa entisestään.

Tunnin aluksi herkisteltiin Liedin, tarkemmin sanoen Johannes Brahmsin Kehtolaulun (Levon hetki nyt lyö) sävelin. Laulu piti esittää ”sordiino päällä” eli hiljaisesti mutta äänen kiinteydestä tinkimättä. Sepä onkin temppu – hiljaa laulaessa kun tuppaa intensiteettikin putoamaan. Tavoitteena olisi puhdas, tasainen ja linjakas ääni. Laulettiin säe tai pari kerrallaan ja taas tuli Jaanalta palautetta, milloin hengityksestä, milloin volyymin epävakaudesta. Ja minulle tapahtui jotain outoa: yhtäkkiä ääni virtasi pienen hetken aivan vapaasti. Huima tunne! En yrittänyt mitään, en tehnyt mitään, se vain tuli. Ja heti kun tiedostin asian, se katosi. Luulen että tämän aiheutti täydellinen rentous, johon osuin vahingossa, kun en pinnistänyt enkä ponnistanut mihinkään suuntaan.

Sitten sävelmatkailimme Italiaan, kaikkien tenorien toivelaulun O sole mio myötä. Alkuverryttelyn jälkeen lauloimme reippaasti italiaksi! Sitä onkin suomalaisen helppo ääntää, molemmat kielet kun ovat sellaista pitkää vokaalien ja konsonanttien pulinaa, ”kuin perunoita kaadettaisiin ämpäristä toiseen”, on joku osuvasti sanonut. Laulun komea loppunousu jäi minulta kyllä haaveeksi, ei irronnut muuta kuin irvistys… Pirskatti, Italiassa pikkupojatkin kajauttavat sen tosta vaan. Ja rockin kuningas Elvis! Hänellä tosiaan oli huomattavan laaja ääniala. Tämän voi tsekata Elviksen O sole mio -versiosta (It’s Now or Never), kuten myös hänen toisesta italohitistään Torna a Surriento (Surrender). Rimaa hipomatta leiskauttaa kunkku korkeat loppunuotit.

Olen kärsimätön. Välillä tuntuu että jee, minähän edistyn, sitten taas jokin möykky tai lukko kurkussa lyttää kaiken. Äänihuulet vuotavat tai ovat ärtyneet tai jumittavat, ja tulos on se inhoamani huopaääni. Oli miten oli, odotan jo jännityksellä kuorokokeilua, mitä siellä tehdään ja mitä uutta siellä opimme.