Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 20. elokuu 2010 kello 17:22
Osallistuin heinäkuussa Sastamala Gregoriana -festivaalin yhteydessä pidetylle laulun mestarikurssille. Festivaali keskittyy vanhaan musiikkiin ja kaikki konsertit pidetään upeissa keskiaikaisissa kirkoissa. Pääkonserttipaikassa, Karkun Pyhän Marian kirkossa on loistava akustiikka. Laulaminen siellä on äärimmäisen helppoa ja ääni kantaa vaivattomasti takanurkkaan saakka. Kirkon kiviseinät, maalattia (hiekkaa) ja puinen holvikatto luovat akustisen tilan, jota insinöörit yrittävät (turhaan) jäljitellä moderneissa rakennuksissa. Konserttikävijöiden musiikkinautinto yhdistyy tosin tuskaan, sillä kirkon kapeat penkit ovat äärimmäisen epämiellyttäviä istua. Selkäsäryltä ei välty kukaan.
Laulukurssin opettaja Evelyn Tubb on huikean taidokas ja ilmeikäs laulaja. Hän saa kuulijansa kirjaimellisesti kyyneliin kauniilla ja herkällä laulullaan. Lisäsin yhden videon, jossa hän laulaa 1600-luvulta olevan Henry Purcellin laulun Music for a while. Tämän upean laulajan taidot onneksi leviävät uusille laulajille, sillä Evelyn opettaa vanhan musiikin merkittävimmässä akatemiassa Schola Cantorumissa Baselissa. Vanhan musiikin laulutapa on sellainen, jota kuvailen lähinnä äärimmäisen luonnolliseksi. Laulaminen luutun säestyksellä on ihan toista kuin orkesterin päälle ”huutaminen” oopperassa. Äänen sävyjä tarvitaan laajalla skaalalla äärimmäisen hiljaisesta, tyhjästä alkavasta voimakkaaseen ja jopa terävään ääneen saakka. Erilaiset korukuviot vaativat nyös äänen notkeutta ja kiinteyttä.
Kurssi oli ensimmäinen kerta, kun sain opetusta erityisesti vanhaan musiikkiin liittyen. Odotukset olivat siis varsin innokkaat ja samalla vähän jännittyneet. Huonoksi onnekseni sairastin kesäflunssan heinäkuun alussa ja siitä jäi päälle ”leukajumi”, joka ei hellittänyt kurssiin mennessä. Laulaminen ei siis tuntunut lainkaan vaivattomalta ja helpolta kurssille tullessani. Eikä tilanne tuntunut muuttuvan kurssin aikana. Oli todella harmillista ja itsetuntoa nakertavaa laulaa, kun koko ajan oli olo, ettei saa itsestään parastaan ulos. Viimeisenä iltana tuli sitten valvottua ihan liikaa: saunaa ja uimista pitkällä kaavalla, liikaa epäterveellistä ruokaa ja viiniä, loistavaa seuraa ja juttelua yömyöhään. Kun heräsin viimeisen päivän aamuna, leukajumi olikin kadonnut! Arvaa vaan harmittaako, ettei tullut tehtyä tätä varsin epätavallista äänenavausta jo ensimmäisenä iltana!
Viimeisen päivän iltana oli konsertti, jossa me mestarikurssin oppilaat lauloimme. Oli ihanan rauhoittavaa marssia esiintymislavalle, kun tiesi, että laulukunto on niin hyvä kuin se vain voi olla. Onneksi kurssin ajan aikamoista aaltoliikettä tehnyt laulufiilis oli huipussaan juuri silloin kun pitikin. Hyvin sujunut laulaminen antoi taas intoa jatkaa; huonona hetkenä kun on valmis laittamaan hanskat tiskiin ja lopettamaan koko homman. Jutun opetus onkin siinä, ettei kannata lannistua, vaikka laulaminen ei aina sujukaan. Aallon harjat ja aallon pohjat kuuluvat asiaan, ja niitä tulee ihan kaikille laulajille.
Elokuussa onnistuimme tekemään vielä viikon lomareissun perheen kanssa. Ajoimme Turun saaristoon ja Nauvoon asti, missä vietimme muutaman päivän ystävien mökillä. Nauvon kirkossa on käytössä yhdet Suomen vanhimmista uruista. Pääsin ilokseni kokeilemaan urkujen 1700-luvulta peräisin olevaa sointia. Samalla testasin myös kyseisen keskiaikaisen kivikirkon lauluakustiikkaa. Mahtavahan se oli. Kirkossa pystyy hienosti sulautumaan musiikkiin, sillä se ympäröi läsnäolijat joka puolelta. Ensimmäinen ajatukseni oli, että tullaan tänne porukalla ensi kesänä pitämään laululeiriä. Mahtava saarisomaisema ja upeat laulutilat, jollaisia Kuopiosta ei valitettavasti löydy. Kuka lähtee mukaan?
Kommentoinut Marita Jama 25. elokuu 2010 15:04
Olitpa tosiaan upealla laululeirillä. Vanha musiikki laulutyyleineen on erityisen kiehtovaa, osin juuri siksi että soitinten äänet ovat hiljaisia, jolloin laulajakin voi käyttää luonnollista volyymia ja nyanssit pääsevät esiin. Ja laululeiri Turun saaristossa kiinnostaa kyllä!
Kommentoinut Leena Vahvaselkä 22. elokuu 2010 17:01
Kyllä, etenkin vanhoissa kirkoissa tuo akustiikka on kohdallaan. Sait todella innostumaan ensi kesän laululeiristä, ei kun toimeksi.