Käyttäjän Ritva Maria Weyner lähettämä 25. tammikuu 2011 kello 21:28

Viikot vierineet ja uusi vuosi alkanut muotoutua. Vuoden ensimmäinen kuukausi kohta huristanut muistojen joukkoon.

Ja mitkä viikot! Talvi on tiukentanut otettaan. Lunta sataa lähes päivittäin, luonnon kauneus liekö jo arkipäivää, jota ei ehkä enää edes huomaa, mutta se tuntuu tuulena ja lumi sateiden pyörteinä,pakkasen kirpaisuna, liukkautena jäisillä tieosuuksilla jne.

Totta kai luonnon huomaa, koska valon lisääntyminen, ihana lupaus keväästä on jo olemassa ja lisääntyy joka päivä. Valo tuo uusin sävyin luonnon esille lumesta ensitsestään kauniimmin heijastuen monin lempein värein.

Valo lisää energiaa ja iloa!

Työpäivät voivat joskus näännyttää moniäänisenä vyörynä tajuntaan ihmisten joukossa toimiessa ja tihentyneenä työtahtina, mutta on vielä vapaa aikaa, jolloin voi rentoutua keräämällä voimia.

Tänään vihdoinkin, kun oli jo kulunut luvattoman kauan edellisestä kerrasta  osallistua ja olla mukana yhteisessä laulussa. Tänään tiedosti kirkkaasti mitä on puuttunut ja mitä haluaa tehdä osalla vapaa-aikaansa.

Hienoa olla mukana! Upeaa laulaa yhdessä!

Mielen täydeltä läikkyy vain hyvä mieli ja iloinen olo; ihanaa olla laulussa mukana. Laulut soivat ja helisivät, kuuluivat ja takkuilivat, mutta laulua oli kattoa myöten nautinnolla ja yhteisellä innolla.

Jaana sinulla on loisto homma! Pianon edessä taituroit monen ihmisen hommat yhtäaikaa ja jokaisen ehdit saada silmiesi alle ja  mukaan.

Teki niin perusteellisen hyvää olla laulamassa tänään.  Mukavaa oli nähdä kaikki samassa  juonessa.

Liput liehuen mielessä:silkkaa laulamisen iloa!