Nuottiviivaston salat julki!

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 23. maaliskuu 2011 kello 17:00

Nyt se alkoi! Nimittäin nuotinlukukoulu eilisiltana. Todella innostavaa ja HAUSKAA. Ensimmäiseksi käytiin läpi nuottien arvot, eli miltä näyttää minkäkin kestoinen pampula, ja taukomerkit ja tahtilajit. Saimme esimakua myös Kodaly-metodista, joka on eräänlainen sävelkorkeuksien viittomakieli. Kätevää: johtajan käden asento kertoo laulajille montako oktaavin säveltä noustaan ylös tai laskeudutaan alaspäin. Varmaan helppoakin, kun siihen oppii. Miksi koulussa aikanaan tämä kaikki esitettiin niin tappotylsästi? Nyt ei ole tylsyydestä häivääkään. Tosin oma asennekin on varmasti toinen kuin kyrmyniskamurkkuna.

Maanantaina taas kerran työ häiritsi harrastusta eli en päässyt laulamaan. Tiistaina kuorossa makusteltiin taas Duui dillai dillai -pätkää äänissä. Takaraivossa kolkutti mielikuva jostain mitä tämä rallatus muistuttaa. Lampaan polska Toivo Kuulan pohjalaisten kansanlaulujen ja sävelmien kokoelmasta! Ei se juuri se ole, mutta vähän samaa sukua. Noista pohjalaislauluista muuten voisikin löytyä mukavan jylhää laulettavaa kevyemmän linjamme vastapainoksi. (Tämä toive liittyy omaan eteläpohjalaisuuteeni.)

Laulan kaikki kuoron harjoitusrepertuaarin kipaleet ulkoa, senkin uhalla että välillä menee metsään. Alttoporukkamme on liian pieni suhteessa muihin, siksi omassa äänessä pysyminen kysyy kovaa itseluottamusta. Stemma hukkuu jos keskittyminen herpoaa hetkeksikin. Ja sehän herpoilee, aina välillä. On aika karu tunne kun ei älyä yhtään mihin asentoon pitäisi kurkkuvärkkinsä laittaa, että se tuottaisi toivotun äänen. Välillä taas porskutan iloisesti luottaen että oikein menee. Aina korvakuulolta kaiken oppineena luotan siis tässä vaiheessa enemmän sävelmuistiini kuin pampuloihin. Mutta kuvio voi vaihtua, kun / jos opin laulamaan nuoteista.

Jaana kyseli toivelauluja tulevaan nuotittomaan laulukirjaamme. Varmaan siihen kannattaa kerätä sellaisia joita ei ole Jaanalla jo olevissa nuottikirjoissa, siis Kultaisessa ja Hopeisessa. No minulla olisi tällaisia, joita en ole kyseisistä opuksista bongannut:
– Mozartin Laulu laineilla (Valkeassa ruuhessani)
– Merikannon Lasten taru takkavalkealla (Ja prinssi hän neitoa lempi)
– Hugo Ingeliuksen Kuningas Erik (Viirit liehuu, venhot vettä vierii)
– Heikki Klemetin Jerusalem, Jerusalem (kaupunki ylhäinen)
Kaikki hienoja lauluja, joita ei nykyään kuule juuri missään. Lienevätkö muille klubilaisille tuttuja?

Kommentoinut Hanna Turkki 25. maaliskuu 2011 13:10

Tuo Kodaly-menetelmä ja ”solfaus” kuulostaa todella mielenkiintoiselta, vaikkakin heprealta 🙂 Ja avaa aivan uuden maailman nuotteihin: olen aina luullut, että nuoteistalaulaminen on sitä, että nuotin avulla pystyy löytämään sen oikean äänen jollain soittimella, ja että sitten voi laulaa oikein ”nuoteista”, ja että todellakin on oltava jokin soitin. Mielessäni olen aprikoinut, että mitähän se voisi minulle antaa, koska minulla ei ole minkäänlaista soitinta kotona. Tämä käsimerkkihomma siis laittaa ajatusmaailmani nuoteistalaulamiseen ihan uusiksi…

Kommentoinut Jaana Turunen 24. maaliskuu 2011 16:12

Nyt olen kyllä otettu! Jos olen onnistunut tekemään nuoteistaopettelun hauskaksi niin JEE!!!! Ajattelin tehdä myös harjoitusvideoita tänne sillä Kodalyn käsimerkkisysteemillä. Tekemisen puutteen iskiessä voi alkaa solfata (= laulaa suoraan nuotista tai käsimerkeistä) ja siten oppia lisää.

Olen itse oppinut ko. metodin musiikkiluokalla ala-asteella. Silloin se ärsytti, kun osasin lukea nuotteja muutenkin, mutta myöhemmin olen vasta tajunnut sen ISOT edut muihin lähestymistapoihin nähden. Sehän ei auta laulamaan nuotista, että löytää jollain soittimellla kirjoitetut äänet. Tärkeämpää on oppia sävelten keskinäiset suhteet, ja silloin nuotit johtavat oikeiden äänien laulamiseen. Opetellaan kuitenkin parinteisemmälläkin metodilla ihan sen verran, että ne, jotka haluavat tapailla stemmojaan kotona omalla pianolla, voivat tehdä sen.

Kommentoinut Hanna Turkki 24. maaliskuu 2011 12:03

Kiitos Maritalle nuotinlukutunnin päivityksestä! Mitäpä Jaanan opetus voisi muuta tässäkään olla kuin innostavaa ja hauskaa 🙂 Toivottavasti vielä ensi viikolla pääsen kärryille.

Maritan kysymistä toivelauluista: itse en kyseisten laulujen melodioita nimien perusteella tunne, vaikka nimet tutuilta kalskahtavatkin. Melodian saattaisin jostakin laulusta tunnistaa jos sen kuulisin, mutta välttämättä en taas osaisi yhdistää sitä oikeaan lauluun. Monen laulun kohdalla on sama juttu. Kertonee siitä etten ole laulamista tai musiikkia aktiivisesti harrastanut, vaan satunnaisesti kuunnellut tai kuullut. Kohtuullisen hyvin melodiat kyllä jäävät mieleen.

Viimeisimmät postaukset