Musikaalin jälkitunnelmissa

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 5. syyskuu 2011 kello 13:03

Iso kiitos teille Maestra-klubilaiset läsnäolosta Katrina-musikaalin ensi-illassa. Teitte juhlasta minulle, yhdelle musikaalin tekijöistä, vielä juhlavamman.

Nyt on siis Katrina aloittanut purjehduksensa Kuopion kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Matka kestää ensi kevään loppuun, jolloin koko talo joutuu ”telakalle” eikä näin suurimuotoisen teoksen esityksiä voi jatkaa muissa tiloissa. Musikaalin tekeminen oli suuri seikkailu ja itselleni hyvin mieluisa työ. Ei tämmöisiä joka vuosi tehdä! Olenko iloinen ja ylpeä saavutuksestamme? – Tottakai, sanoi nahkurin Eva! (=Yksi tekstissä käytetyistä torsöläissanonnoista.)

Sunnuntaina käynnistyi Maestran kuoro kolmituntisella ”leirillä” Steiner-koululla. Eikä lähdetty hissutellen vaan uusia lauluja tulvi ovista ja ikkunoista. Huh! Kivaa, vaikka taas olen stemmojan kanssa niin ulalla kuin olla voi. Eiväthän ne uudet sävelkulut tartu nuppiin heti parilla kuulemisella. Mutta laulut ovat hyviä, kaikki sellaisia joita on mieluisa harjoitella. Mitäs niitä olikaan? Reipas marssilaulu Vive la companie, vanha euroviisu Lapsi ja lintu ja hieno de Godzinsky-valssi Pohjolan yö; nämä nyt ainakin. Jaana lupaili myös klassisia makupaloja jatkossa. Jes jes jes!

Lopuksi kertailtiin vähän vanhaakin ohjelmistoa. Helpotuksen huokaus! Pääsin taas heikoilta jäiltä kiinteälle maalle, kun omat äänet muistuivat helpo(hko)sti mieleen. Kuolleista lehdistä tulee kaunis kuoroesitys, kun saamme sen hiotuksi. Leijojen pap-papatus on minulle edelleen hengityksellisesti haastava – mutta siinäpä oppii säätämään palkeitaan.

Odotan innolla ensi viikolla alkavia ”stemmiksiä”. Ne vahvistavat uusien juttujen omaksumista ja sitä myöten lisäävät laulamisen nautintoa. Se nautintopuoli minulla nyt vielä vähän hakusessa, kun ääni on kesän jäljiltä kesannolla. Ei kajahda kunnolla ja rasittuu helposti. Mutta pärjäillään, sanoi roslagilainen kun karille ajoi…

Viimeisimmät postaukset