Missä on SO?

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 29. syyskuu 2011 kello 16:57

Maanantaina laulettiin esimerkkinä klassisesta Pergolesin Jospa oisit kaunokukka. Sävelmä oli minulle etäisesti tuttu, eli olen sen joskus kuullut. Iloinen havainto: kun kotona pari päivää myöhemmin katsoin laulun nuottikuvaa, sävelmä palaili mieleen. Pystyin jopa hymisemään sitä nuotteja seuraten. Onko tämä nyt sitä säveltapailua??

Veikko Lavin kymmensäkeistöinen Evakon laulu taas oli omansa lainen haaste. Miten sen pystyy elävöittämään, kun ei sävelmässä ole edes B-osaa vaihtelua tuomassa? Ilmentämällä sisältöä äänenpainoilla, voimakkuuksien ja tempon vaihteluilla. Sanat ovat kyllä niin koskettavat, ettei niitä edes pystyisi laulamaan sisältöä ajattelematta.

Tällä kertaa en missannut nuottikoulusta sekuntiakaan, vaan sain roudatuksi itseni ajoissa paikalle. Pohdinnan alla oli mm. missä nuottiviivastolla milloinkin on SO. Ei siis ”sol”, kuten olen tähän asti luullut. Koulussa me hoilotimme doo-ree-mii-faa-sol-laa-sii-doo. Ja miksiköhän ”sii” eikä ti…? Nyt opimme, että mystinen SO majailee aina siellä mihin g-avain tai ylennys/alennusmerkki sen sijoittaa. Mielenkiintoista!

Kuorossa käytiin taas pontevasti läpi uutta ohjelmistoamme. Kuolleet lehdet osaan jo ulkoa, Vive la companie’nkin melkein. Linnun ja lapsen värssyissä ja kertauksissa on vielä opettelemista. Mutta se murheenkryyni, Pohjolan yö! Siinä on jotain mikä vain ei tartu minun kaaliini, vaikka laulu muuten on tuttu. Aammuvainaa astuu ilkkuen kehiin ja minä horisen nuottien vierestä. Mielenkiintoista tämäkin tietysti, siis seurata kauanko kestää että aivoni suvaitsee tallentaa Pohjolan yön alttostemman. Kun yritän sitä kotona yksin, kuulen omin korvin että vedän jostain ihan muusta sävellajista. Mutta nyt pitää varoa fiksautumasta ajatukseen ”tätä en opi”. Sillä minähän opin, jukranpujut!

Viimeisimmät postaukset