Käyttäjän Marita Jama lähettämä 3. marraskuu 2011 kello 14:30

Maanantaina en jaksanut lähteä laulamaan, koska olin rättiväsynyt putkiremontti-paluumuton jäljiltä. Nyt olen kuitenkin taas omassa kodissa – kaikkialle tunkevan rakennuspölyn ja pahvilaatikkopinojeni keskellä.

Nuottikoulussa harjoitellaan edelleen lukemaan nuotteja viivastolta rytmisesti. Siis kestot ja tauot tankka-taa-aa tantaka-takatan… Sävelkorkeuksia treenataan solfaamalla laulunpätkiä. Nyt täytyy tunnustaa nolo juttu: en ole vieläkään opetellut käsimerkkejä ulkoa, vaikka jo kauan ennen nuottikoulun alkamista retostelin niin tekeväni. Nyt on vaikea seurata nuotteja ja samalla luntata Jaanalta käsimerkkejä. Ja ne dooreemiit pitäisi opetella myös ylhäältä alas! Ei tämä tosiaan helppoa ole.

Joululaulukausi alkoi Maestra-klubin osalta NYT. Ja vauhdilla alkoikin. Jaana jakoi tiistaina kuorolle uusia nuotteja kuin turkin hihasta ja niiden harjoittelu pantiin alulle. Erityishauska on ”12 heilaa”, jossa yhtä monta halukasta sai pienen soolo-osuuden. Piti olla tarkkana että sai tuikatuksi oman pätkänsä juuri oikeaan kohtaan. Minä olin ovela, otin tokan soolon joka oli helppo muistaa aina uutta säkeistöä aloittaessa.

Viimevuoden laulujakin verryteltiin. Maineikkaalta levyltämme plokattiin Tonttu-ukot ja Porsaita äidin, joilla aiomme iskeä 10. joulukuuta kauppakeskuksissa ym julkisissa tiloissa. Tarkoitus on yllättää ja toivottavasti myös ilahduttaa joulukiireissään liikkuvaa väkeä. Muitakin keikkoja on tiedossa, mm. Vire-kotiin ja vankilaan. Laulavat hyvänmielentuojat ovat tervetulleita joka paikkaan.

Maestra-toiminta on levinnyt myös Varkauteen. Arvasitkos Jaana, että tämä paisuu kuin pullataikina? Meitä ”laulamattomia”, jotka kuitenkin tykkäämme laulaa jos saamme siihen tilaisuuden, on pilvin pimein. Nyt on tilaisuus luotu Avoimen laulukoulun muodossa, ja yhä useampi äkkää avata tämän oven. Mahtavaa!!

Kommentoinut Jaana Turunen 4. marraskuu 2011 14:38

Toivottavasti paisuu Marita! Kun pidin ihan ensimmäisen avoimen laulukoulun (miehille pelkästään), hoksasin, että Suomi on pullollaan ihmisiä, jotka haluaisivat laulaa, mutta eivät oikein uskalla tai sopivaa paikkaa ei ole. Mielenkiintoisinta on se, että nämä ihmiset laulavat usein varsin hyvin,  mutta ovat tosi epävarmoja (ja epäuskoisia!) osaamisestaan.  Silkkaa laulamisen iloa tarvitaan…