Satyagraha ja joulukalenteri

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 30. marraskuu 2011 kello 16:19

Männäviikolla en ennättänyt laulamaan ollenkaan. ”Oopperassa” sen sijaan kävin = näin Star-leffateatterissa satelliitin kautta Philip Glassin Satyagrahan New Yorkin Metropolitanista. Ooppera kertoo Mahatma Gandhista. Minimalistinen, hypnoottisiin toistoihin perustuva musiikki vei täysin mennessään. Ja teos laulettiin sanskritiksi! Laulajat ovat siis opetelleet kaiken ulkoa foneettisesti, sillä ei kai kukaan oikeasti osaa tätä intialaisten vanhaa pyhää kieltä. Olen tosi iloinen, että Kuopioonkin on saatu mahdollisuus nähdä näitä huippuesityksiä tuoreeltaan. Nyt odotan jo helmikuista Jumalten tuhoa – sitten onkin koko Ring-sarja nähtynä.

Maanantaina Klubilla laulettiin joululaulujen lisäksi toivottuja. Laulukirjaa selattiin innolla, ja löytyihän sieltä yhtä & toista jo laulettua ja vielä laulamatonta. Minäkin plarasin, kunnes osuin Kaj Chydeniuksen Natalian kohdalle. Eka säkeistö laulettiin maistiaisiksi, loput sitten keväämmällä… Elvi Sinervo kirjoitti runon sellitoveristaan Hämeenlinnan naisvankilassa sodan aikana. Tästä tunnevoimaisesta biisistä tuli yksi uuden laululiikkeen klassikoista – eikä suotta.

Nuottikoulussa Jaana kysyi, montako säveltä luulemme osaavamme tällä hetkellä laulaa viittomien mukaan. Tjaah? Eihän sitä voi tietää, kun Jaana laulaa meille eteen. Totuus paljastuisi, jos saisimme vain lähtöäänen ja joutuisimme itse arpomaan loput viittomia seuraten. Saattaisi olla melkoinen mölykuoro! Uskon kyllä, että sitkeä junnaaminen tuottaa tul0sta. Sävelkorkeuksien erot menevät kuulomuistiin ja opimme tuottamaan oikeat äänet nuottikuvan mukaan. Olisikohan mahdollista oppia lukemaan kokonaista partituuria ilman että soittaa mitään soitinta? Muistan erään sinfoniakonsertin Helsingin Kulttuuritalolla, kun edessäni istui pari tyyppiä partituuri sylissään. Seurasivat siitä teoksen etenemistä, kunnes kuulin toisen kuiskaavan kaverilleen: ”Ny ne on metässä.” Arvaa vain notkahtiko oma kuuntelunautinto! Lienevätkö olleet ammattisoittajia kilpailevasta bändistä. Mahtaa olla kurjaa olla niin pro että havaitsee pienetkin horjahdukset esityksessä.

Harmi kun en pääse kauppakeskusten yllärikeikalle 10.12. Siitä tulee takuulla jymyhauskaa! Ostoksilla olijat pöllämystyvät, kun äkkä joku ”hullu” alkaa laulaa lähituntumassa. Ja ääniä nousee lisää ja lisää ja laulu kasvaa komeaksi kuoroksi. WAU! Mutta Vire-kotiin ja vankilakeikalle osallistun, ja tietenkin omiin joululaulajaisiimme. Ja huomenna avaankin jo joulukalenterin ensimmäisen luukun. Viritän aina jonkin lasten vanhoista kalentereista keittiön seinälle. Luukkujen availu on aina yhtä jännää, sillä eihän kuvia voi menneiltä vuosilta muistaa. Ja tyttäret kodeissaan tekevät samaa lapsenmielisellä innolla. Tämä on meillä perinne.

Kommentoinut Marita Jama 1. joulukuu 2011 12:54

Kiitos YLE- joulukalenterivinkistä Jaana! Näitäpä sävelluukkuja täytyykin avata joka päivä. Olen muuten nuorena likkana nähnyt Usko Viitasen Rigolettona Helsingissä, vanhassa oopperatalossa. Oli unohtumaton elämys.

Kommentoinut Jaana Turunen 1. joulukuu 2011 08:42

Ihana soiva joulukalenteri löytyy YLE Areenasta. Tänä aamuna siellä soi Merikannon musiikki..

Viimeisimmät postaukset