Ay, flamenco!

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 5. joulukuu 2013 kello 18:30

Olin viikonloppuna paikallisen flamencoyhdistyksen järjestämällä flamencolaulukurssilla. Opin paljon uutta ja kiinnostavaa. Flamencoa lauletaan hyvin etisesti ja käytetään runsaasti melismoja.  Fryyginen (itämaisen sävyinen) asteikko on yleinen. Laulukieli on useimmiten Andalusian murre – koska juuri Andalusia on flamencon sydänmaata. Lauloimme kahta muotoa, tangosta ja buleriasta. Uutta minulle oli sekin että laulut eivät ole yhtenäisiä tarinoita, vaan säkeistöt eli letrat ovat erillisiä mutta aina tarkasti muotoon kuuluvia. Nautin laulamisesta sydämeni pohjasta, sillä nyt olin ”paksuine” äänihuulineni vahvoilla!

Flamencon kanssa koin saman kuin aikanaan arabialaiseen lauluun tutustuessani: melodiakulkuja oli äärimmäisen vaikea hahmottaa, koska asteikot ja säännöt ovat vieraita. Sävelmä ei edennyt ”odotetusti”, koska odotuksia ei oudossa ympäristössä voinut olla. Mutta hurjan kiehtova tämä lyhyt flamencokylpy oli ja antoi minulla valmiutta tästälähin kuunnella flamencoa tietoisemmin.

Nyt takaisin Maestraan: Kuorossa harjoittelemme rinnan joululauluja ja kevätkonsertin ohjelmistoa. Joululaulut ovat ihan no problem, mutta uusissa kuorokipaleissa on näköjään aina jotain, mikä ei tahdo mennä kalloon. Silloin minä itkin… alttostemmassa on pari kohtaa, jotka luistavat aivojeni pinnalta kuin saippua. Sama vika Kahdessa vanhassa puussa. No, tämän ennenkin kokeneena tiedän että kyllä ne JOSKUS opin, mutta en jaksaisi tätä luisteluvaihetta. Pitää vain odottaa milloin loksahtaa.

Teijan vetämät elokuva-teematunnit päättyivät Bond-tunnaritunnelmissa. Tämä uusin (?) Skyfall oli minulle tuntematon, koska en sitten Sean Conneryn ole aktiivisesti Bond-leffoja seurannut. Minulle Connery on se ainoa oikea James Bond – paitsi että tässä nykyisessä mikähänennimensänytolikaan on kyllä särmää.

Teematuntien jatkosta puheen tullen toivoin laulelmia, mutta toiveet taitaa olla jo seulottu ja valinnat tehty. Tulossa lienee ainakin jazzia ja juhlalauluja. Hmmm…? Mieleeni tulee äkkiseltään vain kaksi juhlalaulua: Maamme ja Gaudeamus igitur. Häämarsseja ei juuri lauleta eikä surumarssejakaan. No, Suvivirsi tietenkin! Mutta siihen on vielä aikaa. Huomenna laskeudumme Itsenäisyyspäivän viettoon kukin tavallamme – laulaen tai laulamatta.

Kommentoinut Marita Jama 10. joulukuu 2013 16:30

Joo, otin tuon juhlalaulu-käsitteen turhan äkkiväärästi. Tottakai tarkoitus on treenata juhliin sopivia lauluja! – Ja vielä täysin asian vierestä haluan korjata Tekniikan ihmeitä 2-jutussani olleen mokan. Väitin kirkkain silmin, että minua auttaa korkeissa äänissä se kun yritän nostaa peffani penkistä ja pidän käsillä vastaan. Ehei!! Tarkoitus oli sanoa että auttaa kun istuessa nostan peffaa ylös painaen käsillä penkkiä. Silloin ankkurit aktivoituu! Ja sen toki pystyy tekemään seisaaltaankin, painaen olkapäitä alas.

Kommentoinut Jaana Turunen 9. joulukuu 2013 13:06

Olet oikeilla jäljillä Pia. Tarkoitus ei ole harjoitella niitä itsestään selviä ja tuttuja juhlalauluja, vaan jotain uutta ohjelmistoon, jota voi laulaa syntymäpäivillä, hautajaisissa, häissä jne.

Kommentoinut Pia Hakkarainen 9. joulukuu 2013 12:50

Juhlalauluja syntymäpäivissä laulettavaksi ja muistotilaisuuteen lauluja. Ne minulle tulisi mieleen. Jos joku haluaisi vaikka ohjelmanumerona esittää.

Viimeisimmät postaukset