Makuasioita

Mieltymykset ovat makuasioita. Mistä ne syntyvät? Oma lähipiiri, ympäristö ja tottumukset muovaavat niitä. Mutta joskus ne tuntuvat tulevan kuin tyhjästä. Viime teematunnilla Teija kertoi kuinka hän, pääosin suomi-iskelmän valtapiirissä kasvanut, selittämättömästi koki bluesin omakseen heti kun sitä kuuli. Sama täällä!! Minullekin kävi niin, vaikkei mikään kasvuympäristössäni viittonut bluesiin päin. En muista miten kuulin perinteistä bluesia ensi kerran. Suomen Yleisradio ei sitä ainakaan soittanut. Ehkä porttina oli Animals-yhtyeen väkevä hitti House of the Rising Sun. Brittibändin esitys ei ollut ”aitoa” bluesia, mutta biisi oli – ja pojilla oikea ote asiaan. Laulun raastavan vahva tunnelataus pysäytti. Ja edelleen juuri tunne sitoo minut bluesiin. Jonkun toisen mielestä blues on karkeaa, yksitoikkoista, epäkiinnostavaa musiikkia. Makuasia!

Lisää makuasioita, liittyen VIMMAN Luonnossa-ohjelmaan. Osa meistä kuorolaisista haluaisi laulaa Muuttolintujen tullessa-laulun hieman nopeammin, mutta taiteellinen johtajamme sanoo ei. Hänen näkemyksensä mukaan laulu pitää esittää hitaammin. Ja johtajan näkemys määrää, eli pulinat pois. Oma mielihaluni olisi elävöittää Revontulten leikkiä vaihtelemalla tempoa ja volyymia säkeistöstä toiseen – että äänikuva liikkuisi kuten revontulet taivaalla. Mutta Jaana uskoo laulun toimivan ilman moisia tehokeinoja, ja paras minunkin on luottaa johtajan ammattitaitoon… ja makuun.

Kumpi suomennos on parempi, Jaana Lapon vai Pentti Saaritsan? Maestra-tunnilla lauloimme Lapon versiota Violeta Parran laulusta Gracias a la vida. Lapon käännös alkaa sanoin: ”Elämälle kiitos, sain siltä paljon”, ja Saaritsan: ”Miten voin kyllin kiittää elämää rikkaudestaan”. Molemmat ovat uskollisia alkutekstille, mutta lyyrikko Saaritsan käännös on runollisempi ja soi kauniimmin. VIMMA käytti taannoin konsertissaan ”Ritsan” käännöstä, jonka junttasin Jaanalle varmana asiastani. Mutta jos joku pitää enemmän Jaana Lapon tekstistä, mikä minä olen vastaan vänkäämään.

Makuasioista ei kannata kiistellä – paitsi jos jokin on todella mautonta, ala-arvoista ja typerää. Tai lieneekö tämäkin makuasia?

Tämän kirjoitti jamatar 22.3.2018

Viimeisimmät postaukset