Jazzia kirkossa, buzukia antiikin teatterissa

Tämä on jo vanha juttu, mutta koska en ehtinyt kertoa siitä ennen Kreikkaan lähtöäni, teen sen nyt: Sunnuntaina 29.9. Kuopion tuomiokirkossa oli VIMMAN kabaree-bändin pomon Pekka Toivasen sävellyskonsertti jazzkvartetti-kokoonpanolla. Sävellysten aiheina arkkienkelit, kahdessa myös italiankieliset runotekstit. Ja ”sitä itseään” eli nykyjazzia musiikki todella oli. Pekan saksofonit soivat uljaasti kirkkosalissa ja laulaja Sanna Voss-Lagerlundin ääni oli kuin enkelin – ei sellaisen pastellisävyisen vaan juhlavan julistajan. Jazz mielletään maalliseksi musiikiksi, mutta taivaallinen teema avasi Pekan Arkangeli-teokselle pääsyn sakraalitilaan. Hyvä niin, sillä musiikki oli kaunista ja kohottavaa.

Ateenan matkani huippukohta oli kreikkalaisen musiikin konsertti Herodes Atticus-teatterissa Akropoliin rinteellä. Valtavaan amfiteatteriin (vuodelta 161 jKr) mahtuu 5000 kuulijaa ja se oli täpötäynnä yleisöä, joka lauloi orkesterin mukana tuttuja lauluja. Minäkin lauloin, suomeksi! Sanoinkuvaamaton yhdessäolon tunnelma. Bändi esitti Mikis Theodorakisin, Manos Hadzidakisin ja Stavros Xarhakosin (ehkä jonkun muunkin?) sytyttäviä, tunnevoimaisia kappaleita. Orkkaa johti Xarhakos, iso stara kotimaassaan, 80-vuotias mutta yhä täydessä iskussa. Bändissä flyygeli, 2 buzukia, 2 kitaraa, haitari, pystybasso ja perkussiot. Oi että tämänkin vielä sain kokea!

Ateenan vanhan kaupungin Plakan kujilla saattoi illan hämärtyessä kuulla helisevää buzukia ja laulua. Vakiokokoonpano buzuki ja kitara. Pidän kreikkalaisen musiikin jykevistä rytmeistä ja surumielisistä/hilpeistä melodioista. Ja tuleehan myös sana ”musiikki” antiikin Kreikasta, viitaten runo-. sävel- ja tanssitaiteeseen. Paljon olemme muinaisen Hellaan kulttuurista saaneet, ja yhä niillä tantereilla asteleminen on erityinen elämys.

Mutta syyslomaviikkoa seuraa paluu arkeen: Uusien, muiden vimmalaisten tällä välin saamien stemmojen opettelu netin kautta…

Tämän kirjoitti jamatar 14.10.2019

 

Viimeisimmät postaukset