Estill World Voice Symposium 2019 Lontoossa, kolmas päivä

Osallistuin Estill World Voice Symposiumiin Lontoossa 9.-11.8.2019. Sain sitä varten Suomen Laulupedagogit ry:ltä apurahan (lämmin kiitos yhdistyksen hallitukselle!), minkä vastineeksi lupasin kirjoittaa blogipostauksen symposiumista ja sen annista. Kolmen päivän luennoista tulee tiivistettynäkin pitkä artikkeli. Lukemisen helpottamiseksi kirjoitan kunkin luennon oman alaotsikon alle kronologisessa järjestyksessä. Näin sieltä voi selata kiinnostavimmat tarkemmin luettavaksi. Kommentointi on sallittua ja keskustelu jopa toivottavaa korjausehdotuksineen ja lisäkysymyksineen.

Kolmas päivä

Training of Female Tenors with the Aid of Estill and Non-Estill Figures – Naistenorien kouluttaminen Estill-kuvioiden ja ei-Estill -kuvioiden avulla

  • Hanny van Lankeren, Netherlands, EMT

Hanny van Lenkeren aloitti kärjistäen, että mieslaulajat kuoroissa ovat uhanalainen laji. Naisia sen sijaan riittää ja he laulavat koko ajan matalampaa. Lisäksi naiset ovat kuulemma myös ahkerampia harjoittelemaan. Kuoroissa tarvittaisiin lyyrisiä tenoriääniä, mikä tarkoittaa äänenkäytöllisesti hyvin tuettuja syvällä äänihuulikontaktilla laulettuja ääniä, joista löytyy tarpeeksi laulajan formanttia. Kuulimme myös ääniesimerkkejä naistenoreista, jotka lauloivat tenoriaarioita.

Cantonese Opera’s Voice Qualities and the Estill Model – Kantonilaisen oopperan äänikvaliteetit ja Estill malli

  • Wing Hong Li, Hong Kong Academy of Performing Arts, China, EMT

Kantonilainen ooppera on Etelä-Kiinasta 1200-luvulta peräisin oleva taidemuoto. Se erottuu muusta kiinalaisesta oopperasta äänenmuodostuksellaan ja on nimetty UNESCOn maailmanperinnöksi. Kantonilainen ooppera sisältää kaikkia näyttämötaiteen osia. Siihen kuuluu kuusi erilaista kategoriaa rooleja: neljä miesroolia ja kaksi naisroolia. Miehet esittivät kaikki nämä roolit 1900-luvun alkuun saakka ja vuodesta 1933 rooleja ovat esittäneet myös naiset.

Kantonilaisen oopperan äänenkäyttöön kuuluu vahva twang, kuten kiinalaiseen oopperaan yleensä. Naisrooleja esittävillä miehillä kurkunpää on hyvin korkealla ja siihen yhdistyy usein beltingissä käytettävä rengasruston taittuminen. Naiset vaihtelevat falseton ja twangin välillä. Kuulimme ja näimme näistä monia videoesimerkkejä.

Mumblegate: Projection and Audibility in Contemporary Theatre –  Muminatapaus: Projisointi ja kuuluvuus nykyteatterissa

  • Leon Trayman, MFA, United Kingdom, EMT

Iso-Britannian lehtien arviosteluissa on usein noussut esiin näyttelijöiden epäselvä puhe. Puheen projisoinnissa ja kuuluvuudessa on siis parantamisen varaa, mutta siihen on harvoin valmennusta projektien yhteydessä. Lisäksi 65 % näyttelijöistä on kokenut äänen pettämistä työssään.

Näyttelijöiden näkökulmasta tilanne on seuraava: ohjeet ovat liian epämääräisiä ja tehottomia, harjoitukset tehottomia ja usein pelkkää vuorosanojen läpilukua. Tämä koetaan ajanhukkana. Äänenkäyttökoulutusta pidetään hallinnon ja tuotannon näkökulmasta luksuksena tai turhana. Vastustusta voi olla myös psykologista: voimakas äänenkäyttö koetaan huutamisena tai se ei muutoin tunnu luonnolliselta, jolloin unohdetaan katsojan näkökulma.

Ohjaajien näkökulmassa taas painaa se, että heillä on usein huonoja kokemuksia ulkopuolisista valmentajista ja he kokevat voivansa tehdä saman itsekin. Myös talous on äänivalmennuksen esteenä ja se on yksi ensimmäisistä asioista, joka jätetään pois, jos budjetti meinaa ylittyä. Siihen ei myöskään ole yleensä varattu aikaa. Käytännössä äänivalmennusta tehdään vain, jos äänen kanssa on paljon ongelmia.

Näyttelijöiden saama äänivalmennus perustuu pitkälti mielikuviin ja tunteen jakamiseen. Moni oppii pelkästään kollegojaan kuuntelemalla. Toiminnallista harjoitusta on vähän, paitsi artikuloinnissa.

Where the Paths Cross: Exploring Ideokinesis in the Actor’s Use of Effort – Polkujen risteyksessä: Ideokinesis-tekniikan kokeileminen näyttelijän työskentelyssä

  • Michele Pagen, PhD, Co-Chair, Dept. of Music and Theatre, California University of Pennsylvania, California, PA, USA, EMT
  • Brian Eisiminger, M.A., Instructor, California University of Pennsylvania, California, PA, USA, EMT
  • Rebecca Hess, PhD, Professor Dept. of Exercise Science and Sport Studies, California University of Pennsylvania, California, PA, USA
  • EJ Christopher, Dept. of Music and Theatre, California University of Pennsylvania, California, PA, USA
  • Jeromy Mackey, Dept. of Music and Theatre, California University of Pennsylvania, California, PA, USA
  • Alexandra Wilson, Dept. of Music and Theatre, California University of Pennsylvania, California, PA, USA

Tässä luennossa esiteltiin toteutettua esitutkimusta, jossa niska-hartianseudun ongelmia kokeneet opiskelijat hakivat viisi kertaa viikossa 10-15 min kerrallaan ”rakentavaa lepoasentoa” eli makasivat maassa/ lattialla selällään jalat koukussa ja kädet puuskassa rintakehän päällä. Harjoituksen koettiin rentouttavan ja korjaavan lantion asentoa sekä parantavan esiintymistä. Harjoituksella oli selvästi vaikutusta yhdessä äänikoulutuksen kanssa. Tämän perusteella todettiin, että somaattinen harjoittelu yhdessä Estill-koulutuksen kanssa voi olla hyödyllistä ja täydentää sitä. Varsinaiset esitutkimuksen tulokset jäivät kuitenkin epäselviksi tutkijoille.

The Dancing Voice – Tanssiva ääni

  • Gabriella Scalise, Singer, Vocal Producer, Actress and Dancer, Rome, Italy, EMCI-TP

Italialainen ääninäyttelijä Gabriella Scalise on koulutukseltaan myös tanssija. Hän kertoi esitelmässään, ettei italialainen laulukoulutus ota kehoa huomioon tarpeeksi. Hänen näkemyksensä mukaan tietoisuus omasta kehosta auttaa laulamisessa. Hän vertasi laulamista tanssimiseen: tanssija säilyttää koko ajan tuntuman kehon keskiakseliin (vertikaalilinjaus) ja liikkuu sulavasti sen ympärillä. Laulamisessa se toteutuu ankkuroinnin kautta. Ankkurointi on kuin vedessä liikkuva vene; se on tukevasti kiinnittyneenä, mutta liikkuu ja mukautuu siitä käsin aaltojen liikkeisiin. Ankkuroitu keho on valmis liikkumaan, ei lukossa, mikä kuvastaa laulamisen dynaamista luonnetta. Hän lopetti esitelmänsä toteamukseen, että laulamisen kuuluisi olla kuin tanssimista.

Attractor States & Anxiety: Getting Physical with Feelings – Mieltymystilat ja ahdistus: Tunteet ja fyysisyys

  • Simon Ward, Academy of Music & Performing Arts, Sydney, Australia

Koemme asioita 16000 – 18000 kertaa nopeammin kuin mitä ymmärrämme. Alitajunta ohittaa aina järjen. Kun koulutamme lihaksia, on syytä pitää mielessä, että emme kouluta ”aivottomia” lihaksia, vaan niillä on emotionaalinen muisti. Tämä näkyy mm. siinä, että kun harjoitus ei suju, on valittavana kaksi vaihtoehtoa: olla harjoittelematta tai jatkaa sitä lisää ahdistuen.

Ward antoi seuraavia ohjeita

  • Kysy itseltäsi, miten tänään menee
  • käytä 2-5 minuuttia aikaa mindfulnessiin
  • tee ainakin kolme mokaa, niin vääjäämättömään epäonnistumiseen tottuu (se ei ole niin iso asia)

Ahdistuneisuus sulkee kurkun, mutta hengityksen rauhoittamisella pääsee eroon adrenaliinista. Me emme voi tietää, mitä toisen ahdistuneisuus on.

Simon Wardin esitelmästä

Paneelikeskustelu: Estill in Performance – Estill esiintymisessä

  • Patrik Thurner, MA, University of Music and Performing Arts Graz, University of Music And Performing Arts Vienna (MDW), Johann-Joseph-Fux Conservatory Graz, Austria, EMT
  • Kimberly McInnis, BM, Entertainment Director, Howl at the Moon, Pittsburgh, PA, USA, EMT
  • Naomi Eyers, Australia, Professional Singer and Recording Artist, Melbourne, EMCI-SD-ATP
  • Gabriella Scalise, Singer, Vocal Producer, Actress and Dancer, Rome, Italy, EMCI-TP

Kim McInnis kertoi saaneensa klassisen laulukouluksen, jonka soveltuvuutta kaikkeen hän kyseenalaisti. Oma musiikkityyli on lähinnä rockmusiikkia. Hän esiintyy 26 h viikossa ja pitää äänensä kestävyyttä ja toimivuutta Estillin ansiona. Hän kokee pääsevänsä zoneen lavalla, kun ei tarvitse miettiä äänen toimintaa, vaan voi luottaa siihen.

Gabriella Scalise totesi, että Estill puhuu ”tanssijan kieltä”. Se on käytännöllinen tapa kehittää äänenkäyttöä ja ääninäyttelijän aarrearkku työssä, jossa hän joutuu esittämään hyvin erilaisia hahmoja piirretyistä elokuvaroolien dubbaamiseen. Työhön kuuluu 3 x 3h nauhoitukset päivittäin hyvin tarkoilla esitysohjeilla. Scalise kertoi, ettei hän ole koskaan kokenut äänen väsymistä tai vahingoittumista.

Patrik Thurner kertoi taustastaan jazzlaulajana ja toimi keskustelun puheenjohtajana.

Naomi Eyers kertoi saavansa lavakarisman helposti päälle. Hän kokee hyvin vapauttavana sen, että nuorempana koettujen ääniongelmien jälkeen hänen ei tarvitse enää pelätä äänensä puolesta lavalla Estill-koulutuksen jälkeen. Ihan joka paikan avuksi ei Estillistäkään ole; hänen äskettäisessä esiintymisessään Berliinissä ääni katkeili eikä mikään tuntunut auttavan. Lopulta hän keksi, että syynä oli savukone, eikä äänenkäyttö. Savun poistuttua äänikin toimi normaalisti.

Using Performing Arts as the Application Mechanism to Teach Art and Science – Esittävien taiteiden soveltaminen taide- ja tiedekasvatuksen

  • Cari Tellis, PhD, CCC-SLP, Associate Professor, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA, EMCI
  • Orlando Barone, MS, Wharton School of Business, University of Pennsylvania, Philadelphia PA, USA
  • Tia Spagnuolo, MS, CCC-SLP, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA
  • Erin Roberts, MS, CCC-SLP, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA
  • Danielle Spagnuolo, BS, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA
  • Brianna Spilsbury, Chantal Whiteduck, Anna Hershey, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA

Tutkimuksen ja tieteen oppiminen on kivointa, kun se tapahtuu taiteen kautta. Estill-malli perustuu nykyiseen motorisen oppimisen näkemykseen. Motorisen oppimisen tavoitteena ovat pysyvät muutokset. Motorinen oppiminen tarvitsee tuekseen sekä implisiittisiä- että eksplisiittisiä ohjeita sekä tietoista, keskittynyttä harjoittelua. Puheterapiassa on hyväksi havaittu seuraava toimintamalli:

  1. Tuotetaan erilaisia ääniä mm. eläimiä matkimalla
  2. Annetaan tapahtumille anatominen ja fysiologinen selitys. Siinä voi käyttää apuna VoicePrint-ohjelman tuottamaa kuvaa äänestä tai mielikuvia tai liikehavainnointeja.
  3. Otetaan avuksi käsimerkit kuvaamaan tapahtumaa
  4. Näiden yhdistelmä auttaa kehittämään motorisia taitoja tietoisesti.
  5. Tehdään mielikuvaharjoittelua tai äänetöntä harjoittelua
  6. Saavutetaan joko automaattinen optimi tai kontrolloitu optimi

Virheet ovat hyvästä: niiden kohdalla ei pidä harmitella mokaa, vaan miettiä, mitä tuli tehtyä, kun noin tapahtui. Älä toista samaa, jos haluat muutosta.

Using Estill to Understand Gospel – Estillin käyttö gospelmusiikin selittämisessä

  • Jaron LeGrair, MA, Assistant Professor of Theatre, Point Park University, Pittsburgh, PA, Private Voice Teacher at Jaron LeGrair Studio, Akron, OH, USA, EFP

Tässä workshopissa perehdyttiin ensin lyhyesti gospelin äänenkäyttöön ja sitten laulettiin. Gospelin peruslähtökohta on se, että se kuulostaa puheen jatkeelta. Belting on tyypillinen äänenkäyttötapa, mutta sen rinnalla kuullaan myös falsettoa (sopraanot) sekä nasaali- ja oraalitwangia (kuorosopraanot).

Vastaa