Metsälauluja

Maestran jymysuositut yhteislauluillat Kaupungintalolla käynnistyivät jälleen. Kuukausittain on joka kerta eri teema kutsumassa laulukansaa paikalle. Viime sunnuntain teemana olivat metsälaulut ja väkeä mukavasti. Onnekseni ei ihan täysi sali, niin että (huonon) tapani mukaan viime sekunneilla saapuvana sain vielä istumapaikan kipeine koipineni.

Jaanan valitsemat laulut olivat tuttuja, ja sen kyllä kuuli voimallisesta yhteislaulannasta. Vanhoihin viisuihin monilla meistä liittyy mieluisia muistoja. Tarkkaan ottaen ihan joka biisi ei liittynyt metsään, vaan kohteena saattoi olla jokin puu. Iki-ihana lempparini, venäläinen kansanlaulu Valkoakaasiat oli mukana myös. Sanakirjan mukaan akaasiat ovat ”hernekasvien heimon pensaita ja puita” – eivät siis tuomia, joihin laulun suomalaisversio viittaa. (Venäjäksi laulun nimi on Bielaja akatzija eli juurikin valkoinen akaasia.)

Metsälaulut-koosteessa aihetta lähestyttiin monipuolisesti eri kulmilta. Mieleeni tuli vielä yksi laulu, joka olisi voinut tuoda keitokseen muikean lisän: Teddykarhujen huviretki! ”Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt…”

Ensi kuussa yhteislauletaan ulkomaisia sävelmiä, sitten leffasävelmiä ja viimeiseksi koululauluja. Tämä teema-konsepti on mitä mainioin, etenkin kun Jaana laulujen välillä myös kertoilee keveästi taustatietoja. Tunnelma tilaisuuksissa on iloisen innostunut, välipuheiden aikana väki odottaa jo etukenossa mitä tulee seuraavaksi.

En ole pystynyt havainnoimaan moniko maestralainen näissä yleisissä laulajaisissa käy, mutta suosittelen kyllä kaikille. Mehän tykätään laulaa – ja mitä isompi porukka, sitä isompi nautinto!

Koipi vielä kipuilee ja on turpea kehräsluiden kohdalta. Mutta katson jo toiveikkaasti ensi viikkoon: Maanantaina kuorokamu Eeva ja minä heilahdetaan Kroatiaan. Sielläpä koipi pääsee/joutuu tositoimiin…

Tämän kirjoitti jamatar 30.1.2020

 

Viimeisimmät postaukset