Laulu jatkuu

Korona saartaa ja uhittelee, mutta urhea VIMMA-kuoro jatkaa laulamistaan. Kokoonnumme livenä joka tiistai Jynkän koulun halliin. Kerrankin sen kolhosta suuruudesta on meille iloa, sillä se mahdollistaa laulamisen turvavälein. Ennen koronaa raivasimme hallin pöydät ja tuolit sivuun treeniemme ajaksi, nyt sirottaudumme harvakseltaan pöytien väleihin. Se näyttää ja tuntuu hassulta kuorolaulamista ajatellen, mutta parempi niin kuin etänä Zoomissa, jokainen yksin pikku ruudussaan…

Ensimmäinen uuden Onni-teemamme lauluista on – kuinkas muuten, Onni. Martin Kochin Lyckan, ruotsalaisen laulelman helmiä. Heräävä rakkauden tunne vertautuu tekstissä kevääseen ja sen elämänvoimaan. Voisiko valitulleen asian kauniimmin sanoin esittää?

Stemman oppiminen tuttuun lauluun voi olla erityisen hankalaa, kun melodia jyrää mielessä ne ”vaihtoehtoiset”. Tällä kertaa Onnen alttostemma tuntui ihmeen helpolta omaksua. Mutta vain ensikuulemalta. Totuus voi olla toinen, kun harjoitellaan yhdessä eteenpäin. Ei mikään ole koskaan helppoa tuosta vain, ainakaan minulle. Maaliin en pääse raivautumatta ryteikön läpi.

Muisto-laulujen kanssa ollaan nyt vaiheessa, jossa turvavälit haittaavat todella. Johtajaa seuraamalla pysyn tempossa, mutta se että kuulen muita laulajia viiveellä aiheuttaa hämmingin: Korva sanoo että laulan epätahdissa. Kumpaa totella, silmää vai korvaa? Tämä ei parane ennen kuin voimme taas laulaa normaalisti vieretysten. Ihan tautisen katalaa!

Keksin idean, että rupean laittamaan postausteni loppuun teille pienen kuuntelutärpin. Jotain spessua, yllättävääkin ehkä. Herkkua siis! Tässä ensimmäinen: Sittemmin suursuosioon noussut ”kansanlaulaja” esiintyy omalla äänellään, ennen levy-yhtiön puuttumista äänen sointiin ja sävyyn. Ilvettä ja ilkikuria löytyy jo tästä varhaisteoksesta, nam! Olkaa hyvät: https://youtu.be/5LZtjHXkhzs

Tämän kirjoitti jamatar 4.11.2020.

Viimeisimmät postaukset