Tulin juuri Tuomiokirkosta kuuntelemasta Sawottaria eli Mari-Anni Hilanderin johtamaa naiskuoro Sawottaa. Olen ollut hämärästi tietoinen kuoron olemassaolosta, mutta tämä oli ensimmäinen oikea näkö- ja kuulohavaintoni heistä. Ja havainto oli erittäin miellyttävä! Amatöörikorvaani kuoron sointi oli kirkas ja puhdas ja esiintyminen kaikkineen vakuuttavaa. Konsertin ohjelma koostui kirkollisista lauluista, keskiössä Neitsyt Maria. Yleisöä oli huomattavan paljon, mikä myös kertoo korona-aikana kasvaneesta elävän musiikin nälästämme. Kuorolaiset lauloivat ilman maskeja mutta eivät seisseet aivan vieri vieressä. Meistä kuulijoista useimmilla (minullakin) oli maski. Siitä on tullut tottumus – laitan maskin automaattisesti kun menen kauppaan, konserttiin, leffaan tms. En edelleenkään pidä naamarista, mutta ilman sitä olo ihmisjoukossa tuntuisi jotenkin alastomalta.
Omatkin harjoituksemme Jynkän ”hollituvassa” etenevät kohti huhtikuuta ja esiintymisiämme Kaupungintalolla. Itseäni häiritsee se, etten näin hajallaan laulaessamme kuule omaa ääntäni suhteessa muihin. En siis pysty sopeuttamaan vaan pistän tulemaan niin kovaa kuin maskin takaa on mahdollista. Hienommista nyansseista ei maskin kanssa puhettakaan… Toivon totisesti, että saamme konserteissamme jättää kuonokopat pois. Tämä siksikin, että myös kasvojen ilmeet ovat osa laulujen tulkintaa. Se jää yleisölle vajaaksi, jos he näkevät vain maskien yllä tapittavat silmät…
Voice of Finland on edennyt Knock Out -vaiheeseen. Tähän asti päässet ovat teknisesti huipputaitavia, mutta nyt ratkaiseekin persoonallisuus ja lavakarisma. Voi olla upea ääni ja voi osata kaikki temput, mutta jollei ole mitään omaa, se on moro. Tuli mieleen missä ovat aiempien kisojen voittajat ja finalistit. Moniko heistä on noussut uralle kisan jälkeen? En muista muita kuin Jesse Kaikurannan, jolla kävi tuuri finaalikappaleen suhteen. Se oli niin hieno (Vie mut kotiin) että siivitti miehen menestykseen. Ihan ansiosta toki. – Kuka pölvästi muuten vaatettaa kisan naispuoliset valmentajat? Anna ja Maija esiintyvät toinen toinen toistaan kamalammissa ketkuissa, jotka eivät sovi heille yhtään. Kitkerät moitteet puvustoon!
Loppuhuipennukseksi hunajaa: Lattariklassikko Kuubasta vanhojen mestarien laulamana. Tällä duettoparilla on taitoa, elämänkokemusta ja sielukkuutta. Ja lavakarismaa, vaikka studiossa istuvatkin. Ei mitään turhaa ”esittämistä”, vain laulu jonka tulkeiksi he antautuvat. Nautitaan!
Tämän kirjoitti jamatar 27.3.2022.
1 ajatus aiheesta “Sawottaria – ja muitakin”
Hyvä kuulla että sawottaret-kuoro on tasokas,olen ajatellut ”pyrkiä”siihen ensi syksynä.toivottavasti ensi syksynä ei tarvitse maskeja laulaessa.voicen stailaajista on sisäpiiritietoa,tonilla ja sipellä on oma stailaaja joka valmistaa heidän vaatteensa joka tuotantokaudelle.maija ja anna joko hankkivat itse vaatteensa tai heillä omat stailaajat ,jotka vastaavat ”siviilissäkin”heidän stailauksesta..tuotannon stailaaja hoiti viime vuonna puvustuksen juha-tapiolle ja juontajille sekä joillekin laulajille.en ole huomannut voicen lopputeksteistä onko tuotanto palkannut ketään vai säästävätkö??olet oikeassa että asut hirveitä ja koko ohjelma tympäsee,teennäinen ja turha.
Terv.entinen vimma kuorolainen (ainakin toistaiseksi)
Kommentointi on suljettu.