Kun lauletaan korkealta ja kovaa, yritän aina haukkana ylettyä niihin ylimpiin nuotteihin. Se onnistuu milloin paremmin milloin huonommin. Se vaatii uskoa ja lihasvoimaa – mutta on olemassa raja, jonka yli vahvinkaan usko ja lihasvoima eivät minua vie. Tiedän tämän mutta silti aina yritän. Toinen koettelemus on pitkäkestoisen korkean sävelen pitäminen. Jos laulu päättyy sellaiseen, minun säveleni
Taas ollaan tammikuussa ja uuden Maestra-kauden alussa. Sattumoisin aloitin myös vuoden 2016 postaukset otsikolla Uudet kujeet, ja kun en nyt parempaa keksi, lisäsin tähän hännäksi tuon ”vol. 2”. Kausi alkoi komeasti 8. tammikuuta Kaupungintalolla Sinivalkoiset sävelmät- yhteislauluilla. Näin avattiin ”Suomi 100”-lauluiltojen sarja. Sali oli tupaten täynnä väkeä ja tunnelma voimakas. Ja kun joukko alkoi laulaa, tuntui
Tulin juuri VIMMAN ja Beatin yhteisestä joulukonsertista Kaupungintalolta, ja heti piti päästä purkamaan tunnelmiani. Konsertti oli hieno!! Tyttöjen kirkkaat ja varttuneempien kypsät äänet soivat kauniisti yhdessä ja erikseen. Moniäänisinä kuorosovituksina tututkin laulut saavat uutta väriä. Syvimmin minuun vaikutti loppunumero, kuorojen yhdessä esittämä Lennon-Ono-biisi Happy Christmas. Sen voimakas rauhanjulistus on yhä ja aina sydäntä kouristavan ajankohtainen. Minulla oli
Eppu Normaalin biisit eivät ole mitään karaokekamaa eivätkä oikein edes suihkussa jollotettavia. Ne on tehty kuunneltaviksi originaaleina. Eikö ainoa mahdollinen tulkki näille sanoille ja sävelille olekin Martti Syrjän jäljittelemätön ääni ja fraseeraus, kitarat, jämerä komppi, joskus myös haitari ja syna? Tuntuu tosi oudolta laulaa näitä Maestran teematunnilla, saundi on kerta kaikkiaan vinksallaan. Kuin snadisti nuotin
Maestran syksy etenee vinhaa vauhtia… Syyslomaviikon jälkeen Teeman teema vaihtui Suomi-rockiin, lähtien Tampereelta. Rockin suurkaupungin kärkinimiä ovat Juice Leskinen ja Eppu Normaali. Norjalainen villapaita, josta aloitimme, on tyypillinen Juice-kupletti nokkeline riimityksineen. Helppo rallattaa. Eppujen tuotanto on toista maata. Heidänkin laulujaan on helppo kuunnella mutta yllättävän vaikea laulaa. Ja Martti Syrjän äänen puhdas suomalainen alakulo (Pantsen ja Torvisen kitaroiden
Jouluko muka tulossa? Kyllä vain! Sen tuloon valmistautuminen alkoi heti VIMMAN ensimmäisissä treeneissä Unikuvat-konserttien jälkeen. Vähän vanhaa ja enempi uutta on joulukonsertin nuottinipussamme. Juuso Happosen muutaman vuoden takainen Hei joulu on tulossa on kiva lämmittää, sillä laulu on todella esiin nostamisen arvoinen. Ja nouseehan se oma stemmakin sieltä aivojen alakerrasta pienen haeskelun jälkeen. Mutta uudet stemmat –
Viimeisimmät kommentit