Vibrato – mikä se on?

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 19. marraskuu 2009 kello 16:00

Maanantai-iltani ovat vauhdikkaita: matalaliitoa töistä kotiin, jogurtti tai muuta kevyttä massuun, laulukassi kouraan ja samaa lentoa Steinerkoululle. Viime maanantaina 16.11. rynnistin laululuokkaan tavallistakin myöhemmässä. Muut olivat jo puolivälissä äänenavausta. Mutta siitä se taas lähti…

Jaanan uudemmista harjoitteista suosikkini on se jota itse nimitän ”koloratuuriksi”, jossa notkistellaan ääntä kuin liukkaissa portaissa. Ylös alas hypellessä tulee melkein vibratoa. Odotankin milloin Jaana ottaa puheeksi vibraton käytön. Onko se vain taiteellinen tehokeino vai mikä? Joillain klassisilla laulajilla on häiritsevän voimakas vibrato. Omistan levyn, jolla venäläinen sopraano Oda Slobodskaja laulaa Musorgskin Lastenkamari-sarjan. Värjyvä vibrato ja äänenväri, jonka perusteella Kutsun daamia homesopraanoksi. Aikanaan hätäpäissäni ostin tämän levyn, kun en muuta tulkintaa kyseisistä lauluista löytänyt. Ihana teos mutta kamala esitys.

Mutta takaisin laululuokan tapahtumiin: Joululauluja laulettiin, tietenkin, ja taas tuli yksi uusi lisää. En järin välitä jouluiskelmistä, mutta Carola Häggkvistin Taivas sylissäni oli mukava tuttavuus. Kauniit sanat ja sävelmä, tunnelmaa mutta ei siirappia.

Viikonloppuna käväisin Maarianhaminassa säveltäjä Jack Mattssonin muistokonsertissa. Ohjelmana oli lauluja Musikteatern Katrina -tuotannosta vuodelta 1997. Oopperatason solistit, kuoro ja orkesteri hoitivat homman nautittavasti. Huomasin kiinnittäväni katsomossa huomiota asioihin, joita en ennen tullut ajatelleeksi. Miten solistin ääni pysyy ”auki” kun hän odottaa lavalla omaa vuoroaan? Miten rooliin eläytyminen vaikuttaa laulamiseen? Kumpi määrää tahdin, solisti vaiko kapellimestari ja orkesteri? Veikkaisin että bändin ja liiderin täytyy seurata laulajaa. Kuuntelin myös laulajien yksilöllisiä äänenvärejä tarkemmin kuin ennen. Huomasin että taidoiltaan saman tasoisista laulajista pidin enemmän siitä, jonka äänenväri miellytti. Ja miksi yksi miellyttää, toinen ei? Se lienee henkimaailman asioita.

Katrina-lauluista tehty CD on myyty loppuun ajat sitten. Mutta kaukolainatilaus on vetämässä, joten pian saan nauttia musiikista kaikessa rauhassa kotona. Odotan innolla kuin lapsi joulupukin tuloa!

Kommentoinut Jaana Turunen 23. marraskuu 2009 14:44

Ei tässä mitään kestämistä ole. On aivan loistavaa, että kysymykset nousevat teiltä itseltänne! Opettaminen on todella antoisaa, kun oppilaat ovat motivoituneita. Ja sitä iloa minulle riittää illasta toiseen, KIITOS!

Kommentoinut Marita Jama 20. marraskuu 2009 11:10

Ohhoh, minulla sekoavat jo päivätkin. Hyvä kun sanoit Jaana, Korjasin heti paikalla blogissani nuo tiistait maanantaiksi. – Niin, kysymyksiä syntyy loputtomiin, kun kaikki lauluun ja laulamisen taiteeseen liittyvä on niin kiinnostavaa. Ja sinä opettajana joudut innokkaitten oppilaittesi tulituksen kohteeksi. Koeta kestää! 😀

Kommentoinut Jaana Turunen 20. marraskuu 2009 09:54

Kylläpä keksit taas paljon kysyttävää Marita. Vibraton otan varmasti puheeksi, ja mielenkiintoisia ovat myös kysymyksesi esiintymisistä. Me muuten tavattiin maanantaina eikä tiistaina…

Viimeisimmät postaukset