Jazzia kirkossa, buzukia antiikin teatterissa

Tämä on jo vanha juttu, mutta koska en ehtinyt kertoa siitä ennen Kreikkaan lähtöäni, teen sen nyt: Sunnuntaina 29.9. Kuopion tuomiokirkossa oli VIMMAN kabaree-bändin pomon Pekka Toivasen sävellyskonsertti jazzkvartetti-kokoonpanolla. Sävellysten aiheina arkkienkelit, kahdessa myös italiankieliset runotekstit. Ja ”sitä itseään” eli nykyjazzia musiikki todella oli. Pekan saksofonit soivat uljaasti kirkkosalissa ja laulaja Sanna Voss-Lagerlundin ääni oli kuin enkelin – ei sellaisen pastellisävyisen vaan juhlavan julistajan. Jazz mielletään maalliseksi musiikiksi, mutta taivaallinen teema avasi Pekan Arkangeli-teokselle pääsyn sakraalitilaan. Hyvä niin, sillä musiikki oli kaunista ja kohottavaa.

Ateenan matkani huippukohta oli kreikkalaisen musiikin konsertti Herodes Atticus-teatterissa Akropoliin rinteellä. Valtavaan amfiteatteriin (vuodelta 161 jKr) mahtuu 5000 kuulijaa ja se oli täpötäynnä yleisöä, joka lauloi orkesterin mukana tuttuja lauluja. Minäkin lauloin, suomeksi! Sanoinkuvaamaton yhdessäolon tunnelma. Bändi esitti Mikis Theodorakisin, Manos Hadzidakisin ja Stavros Xarhakosin (ehkä jonkun muunkin?) sytyttäviä, tunnevoimaisia kappaleita. Orkkaa johti Xarhakos, iso stara kotimaassaan, 80-vuotias mutta yhä täydessä iskussa. Bändissä flyygeli, 2 buzukia, 2 kitaraa, haitari, pystybasso ja perkussiot. Oi että tämänkin vielä sain kokea!

Ateenan vanhan kaupungin Plakan kujilla saattoi illan hämärtyessä kuulla helisevää buzukia ja laulua. Vakiokokoonpano buzuki ja kitara. Pidän kreikkalaisen musiikin jykevistä rytmeistä ja surumielisistä/hilpeistä melodioista. Ja tuleehan myös sana ”musiikki” antiikin Kreikasta, viitaten runo-. sävel- ja tanssitaiteeseen. Paljon olemme muinaisen Hellaan kulttuurista saaneet, ja yhä niillä tantereilla asteleminen on erityinen elämys.

Mutta syyslomaviikkoa seuraa paluu arkeen: Uusien, muiden vimmalaisten tällä välin saamien stemmojen opettelu netin kautta…

Tämän kirjoitti jamatar 14.10.2019

 

Etenee todellakin

Berliini, Pariisi, New York -kabareemme ydinpoppoo kokousti Poliisitalon ruokalassa vaihtamassa ajatuksia tulevasta ja vetämässä yhteen jo olemassa olevaa. Meitä oli siis koreografi Harriet Jeffery, bändin liideri Pekka Toivanen, prujun taiteellinen johtaja Jaana Turunen ja kässärin tekijänä allekirjoittanut. Yhteinen aivotuuletus on erittäin hyödyllistä ja eteenpäin vievää, kun kukin valaisee kohdetta omalta tontiltaan ja kantiltaan. Itse sain oivat eväät työstää käsis valmiiksi – siis niin ”valmiiksi” kuin se ennen tositoimiin ryhtymistä on mahdollista. Treenien edetessä juttu elää ja muokkautuu koko ajan, ja lopullinen se on vasta kun viimeinenkin esitys on ohi.

Meillä oli hyvä pössis ja niin tuntuu olevan kuorollakin. Treeneissä aistii väreilevän uteliaisuuden ja innon. Jaana kyseli halukkuuksia tanssihommiin, rooleihin ja laulusooloihin, mikä vain lisäsi kihinää kuorolaisten keskuudessa. Liikkeellä on villejä huhuja mm. alastonkohtauksista (!!). Tämän meikä torppasi oitis: EI TOD tule nakuilua eikä muutakaan säädytöntä. Räävitöntä kyllä, mutta hyvän kabareemaun rajoissa.

Viime viikolla oli sopraanojen stemmis, nyt alttojen. Oikein hyvä tehdä välillä näinkin. Ja olipa lysti laulaa, kun ei olleet muut ”sotkemassa”! Kun muu porukka saapui, tipahtelin taas tutusti nuotista. On aloiteltu myös kolmea uutta laulua, mikä on tietysti erittäin jees aikataulun kannalta. Mutta meikämimmi häipyy matkalle kahden seuraavan harjoituksen ajaksi… Syyslomalla sitten yritän Dropboxin kautta saada tolkkua siitä mitä te muut olette tehneet sillä välin, kun minä hortoilin Akropoliilla ja kuuntelin buzukia.

Nimilaput oli enää ehkä puolella kuorolaisista. Hei älkää unohtako niitä! Ei ole mitään järkeä pitää lappuja vain kerran. Ajatus oli että ne olisivat käytössä pysyvästi – tai no, ainakin jouluun asti. Eihän ne haittaa laulamista, sen sijaan helpottavat suuresti keskinäistä kommunikointia.

Tämän  kirjoitti jamatar 25.9.2019

Estill World Voice Symposium 2019 Lontoossa – Toinen päivä

Osallistuin Estill World Voice Symposiumiin Lontoossa 9.-11.8.2019. Sain sitä varten Suomen Laulupedagogit ry:ltä apurahan (lämmin kiitos yhdistyksen hallitukselle!), minkä vastineeksi lupasin kirjoittaa blogipostauksen symposiumista ja sen annista. Kolmen päivän luennoista tulee tiivistettynäkin pitkä artikkeli. Lukemisen helpottamiseksi kirjoitan kunkin luennon oman alaotsikon alle kronologisessa järjestyksessä. Näin sieltä voi selata kiinnostavimmat tarkemmin luettavaksi. Kommentointi on sallittua ja keskustelu jopa toivottavaa korjausehdotuksineen ja lisäkysymyksineen.

Toinen päivä

Raportti ensimmäisestä päivästä löytyy täältä.

The Estill Papers – Estill julkaisut

Mary McDonald Klimek, MM, MS-CCC/SLP; Vice president of Estill Voice International, Voice Consultant, Belfast, ME, USA, EMCI-SD-ATP

Mary MacDonald Klimekin luento sisälsi paljon tieteen filosofiaa puheterapian ja äänitutkimuksen näkökulmasta. Sen tavoitteena olikin auttaa kehittymään kriittiseksi tieteellisen tekstin lukijaksi. Ensimmäiseksi on tärkeää erottaa tieto ja sen soveltaminen käytännössä; ensimmäistä käytetään työssä ohjenuorana ja jatkuva evaluointi (arviointi) siihen peilaten on tärkeää.

Äänitutkimus on pääasiassa behavioristista tutkimusta eli kuvaavaa ja kokeilevaa. Tutkimus voi olla esitutkimusta, jolla kartoitetaan ja testataan varsinaista tutkimusasetelmaa, perustutkimusta ja tai soveltavaa tutkimusta. Jo Estill julkaisi suuren määrän tieteellisiä artikkeleja (tarkka lukumäärä jäi kirjaamatta ylös). Hänen tutkimuksiaan on arvioitava ajassaan; sen aikaiseen tietoon, kokemuksiin ja resursseihin peilaten.

Äänitutkimuksen tekee haasteelliseksi moni asia. Koehenkilön taiteellinen näkemys saattaa haitata, samoin epämääräiset muuttujat, joiden määritteleminen ja havainnointi voi olla vaikeaa ja joihin matemaattiset laskelmat eivät päde.

Singing for Breathing Voice Rehabilitation – Laulaminen hengityksen kehittäjänä äänikuntoutuksessa

  • Gillian McLaren Scott, MA Honours Music & Drama, McLaren Scott Vocals, Glasgow, UK, EMCI-TP
  • Anne Ritchie, Bsc Community Nursing, The Cheyne Gang, Edinburgh, UK
  • Julie Harvey, Bsc Speech & Language Therapy, The Cheyne Gang, Edinburgh, UK

Tässä esitelmässä kerrottiin, miten laulaminen on parantanut keuhkoahtaumatautia sairastavien ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia Skotlannissa nimenomaan hengitystä muokkaamalla. Taudinkuvaan kuuluu se, että potilailla on usein alentunut pallea, hartiat ylhäällä ja huono ryhti, mitkä tekevät hengittämisestä entistä työläämpää. Säännölliset kuoroharjoitukset ovat kehittäneet osallistujien hengitystä ja ryhtiä, mikä on lisännyt heidän hyvinvointiaan ja parantanut puhekykyä ratkaisevasti.

The Clinical Application of the Estill Model: Voice Therapy Case Studies – Estill-mallin kliininen soveltaminen: Tapaustutkimuksia ääniterapiasta

Marianne Bos-Clark, MSc BA (Hons), MRCSLT Reg HPC, Royal Devon and Exeter Hospitals NHS Foundation Trust, Exeter, UK, EFP

Marianne Bos-Clark esitteli Estill-mallin soveltamista kliinisessä työssään puheterapeuttina. Toinen esitellyistä tapauksista liittyi kurkunpään lihasten toiminnalliseen häiriöön, joka on tyypillinen mm. kurkunpään tulehduksen jälkeen. Estill-kuvioista taskuhuulten ulospäin vetäytymisen opettaminen potilaille on ollut tehokas keino palauttaa lihasten toiminta ennalleen. Toinen esitellyistä tapauksista liittyi twangin käyttämiseen Parkinsonin tautia sairastavien kuntoutuksessa. Twangin opettaminen on auttanut potilaita puheen tuottamisessa äänen muuttuessa heikoksi ja epästabiiliksi sairauden seurauksena.

Healing from the Inside Out: Integrating Estill in Music Therapy Parantuminen sisältä ulospäin: Estillin yhdistäminen musiikkiterapiaan

Carolyn Neapole, MTA, AVPT, SEP (in training), Music Therapy Faculty, Capilano University; Music Therapist, Vancoucer General Hospital, Music Therapist, BC Cancer Agency, Music Therapist in Private Practice, Vancouver, BC, Canada

Carolyn Neapole esitteli työtään sairaalaympäristössä ja yksityisellä klinikalla, joissa hän soveltaa Estill Voice Traniningia osana musiikkiterapiaa. Päätavoite musiikkiterapialle on somaattisten oireiden ja emotionaalisten esteiden purkaminen. Työ pohjautuu pitkälti tohtori Diane Austinin kehittämään äänen avulla toteutettavaan psykoterapiaan. Esitelmöitsijän mukaan Estill tuo uuden lisänäkökulman äänen kautta tapahtuvaan terapiaan ja että asioita on hyvä lähestyä ja tarkastella eri näkökulmista.

Motor Learning in Voice Rehabilitation. Motorinen oppiminen äänen kuntouttamisessa

  • Cari Tellis, PhD, CCC-SLP, Associate Professor, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA, EMCI
  • Glen Tellis, PhD, CCC-SLP, BCS-F, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA
  • Tia Spagnuolo, MS, CCC-SLP, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA
  • Erin Roberts, MS, CCC-SLP, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA
  • Danielle Spagnuolo, BS, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA
  • Brianna Spilsnury, Chantal Whiteduck, Anna Hershey, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA

Motorinen oppiminen on sarja prosesseja, jotka liittyvät omaan kokemukseen tai testailuun ja jotka johtavat kestävään motoriseen muutokseen. Taidon harjoitteluun tarvitaan sekä implisiittisiä että eksplisiittisiä ohjeita. Implisiittinen oppiminen on tiedostamatonta oppimista, josta puuttuu selitys. Eksplisiittinen oppiminen on tiedostavaa oppimista ja samalla haastavampaa. Se voi myös vaikuttaa epäsuotuisasti implisiittiseen toimintaan.

Äänen kuntouttamisessa on hyväksi havaittu seuraava toimintatapa:

  1. Stimulointivaihe: mallin matkiminen. Implisiittinen osa, joka perustuu kuulohavaintoihin.
  2. Tietovaihe: anatomian ja fysiologian lisääminen. Eksplisiittinen osa.
  3. Eleiden käyttö: auttavat visualisoimaan, mitä tapahtuu sisäisesti.
  4. Tietoinen harjoittelu, joka muuttuu ajan myötä tiedostamattomaksi toiminnaksi.
  5. Itsenäinen tekeminen; kuntoutuja on oppinut tekemään toiminnon itsenäisesti.

EVT Updates: What’s New? – EVT Päivitys: Mitä uutta?

  • Corinne Mager, MM, Estill Voice International, Austria, EMCI-TP
  • Mary MacDonald Klimek, MM, MS-CCC/Slp; Vice President, Estill Voice International, Voice Consultant, Belfast, ME, USA, EMCI-SD-ATP

Estill-yhteisö kasvaa tasaisesti. Toiminta-ajatus: Vocal Empowerment for Everyone – Äänenkäyttön käyttöön liittyvä voimaantuminen kaikille. Estill Voice Training toimii tieteellisessä kontekstissa ja käyttää innovatiivisia ja tehokkaita menetelmiä. Uusi sertifiointimanuaali on astunut voimaan ja samoin kurssijärjestäjän käsikirjaan on tehty päivityksiä.

Vocal Improvisation: Exercises and Strategies According to the Estill Voice Model – Ääni-improvisaatio: harjoituksia ja strategioita Estill-mallin näkökulmasta

  • Stefania Patané, Jazz Performer and educatior, Directore, Voice Department, iMusic School, Rome, Italy EMT
  • Stefania del Prete, Saint Louis College of Music, Rome, Italy, EMT

Tässä workshopissa käytiin ensin lyhyesti läpi lauluimprovisaatiota sekä jazzmusiikissa että popmusiikissa. Harjoitusten kautta haettiin tapoja yhdistää sekä korvan harjoittaminen että äänen harjoittaminen. Se tarkoittaa sitä, että laulajan on oltava samalla tietoinen melodioista ja harmonioista sekä olla äänellisesti ketterä eli asioita, joita tarvitaan scat-laulussa ja tulkinnassa.

Käytännön ohjeita:

  • Lämmittelynä sireenin (ng-äänteellä laulaminen) tai cryn käyttö. Sen jälkeen laulu halutulla äänikvaliteetilla.
  • ”Scat-resepti”: cry, johon yhdistetään pää-niska-ankkurointi, korkea kielen takaosa ja tarvittaessa torsoankkuri.
  • Ensin rytmin ja tavujen harjoittelu crylla. Sitten melodian harjoittelu sireenillä ja mireenillä (ng-äänteellä, mutta tavuja artikuloiden). Lopuksi laulu ”scat-reseptillä” sävellajeja ja eri skaaloja vaihdellen.  Tarvittaessa myös AES:n (twangeri) tai syvän äänihuulivärähtelyn käyttö.

Scat-laulussa kuullaan tyypillisimmin sob-, cry-, speech-, falsetto-, twang- ja belting-äänikvaliteetteja. Popmusiikissa improvisaatiot eivät ole niin laajoja kuin jazzmusiikissa. Niitä kuullaan eniten soulissa, R&B:ssa jne. Popimprovisaation opettelussa toimii hyvin myös sireeniharjoittelu. ”Reseptinä” cry + korkea kielen takaosa + AES ja tarvittaessa ankkurointi.

Conduct With Me: Gesture Research and Implications for Estill Voice Training – Johda kanssani: Eleiden tutkimusta ja seuraamuksia Estill Voice Trainingiin

Brian Winnie, DMA, Director of Choral Activities, Western Illinois University, Macomb, Illinois, USA, EMCI

Brian Winnie pohdiskeli (kuoronjohtajan) eleiden vaikutuksia, ihmisten reaktioita niihin ja Estill-käsimerkkien soveltamista.

Panel Discussion: Estill Research & Clinical Applications – Paneelikeskustelu: Estill tutkimuksessa ja sovellukset klinikalla

  • Cari Tellis, PhD, CCC-SLP, Associate Professor, Dept. of Speech -Language Pathology, Misericordia University, Dallas, PA, USA, EMCI
  • Karen Perta, MS, CCC-SLP, Voice Pathologist, Ohio State University, Columbus, OH, USA, EMT
  • Juho Eerola, BA, Professional Voice Coach, Voice Teacher, Lahti University of Applied Sciences, Institute of  Music and Drama, Lahti, Finland, EMT.
  • Martina Cizniarova, Italy, EMT.

Martina Cizniarova kertoi kokemuksistaan 68 vuotiaan Parkinsonia sairastavan henkilön kuntoutuksesta. Juho Eerola esitteli tutkielmansa 25 vuotiaan, aivoinfarktin vuoksi halvaantuneen, laulajan kuntoutuksesta, Karen Perta kertoi twang-tutkimuksistaan Kerrie Obertin kanssa.

Transformational Magic for All: Estill Voice Training in the Public High School Choral Setting

Matthew Berthot, MFA, Winfield, Kansas, USA, EMT

Matthew Berthot kertoi omasta urastaan ja siitä, kuinka Estill Voice Training sai ison muutoksen hänessä itsessään ja opetustavoissaan, välillä jopa siinä määrin, etteivät oppilaat ymmärtäneet sitä.

Homma etenee

Ensin jotain aivan muuta: Olin perjantaina nyky-pelimanniyhtye Friggin konsertissa Musapirtillä – ja voi herran pieksut… mikä meno, mikä veto, mikä lento! Nämä eivät laulaneet, mutta neljä viulua lauloi ja liversi päätähuimaavasti, ja komppiryhmä (maniska/sitra, kitara ja läskibasso) takoi tulisesti tahtia. Bändin omatekoista musiikkia luonnehditaan ”nordgrassiksi” (vrt. amerikkalainen bluegrass). Siis pohjoismaista saundimaailmaa jenkkimaustein.

Hervoton lavameininki hyökyi katsomoonkin, siinä tanner tärisi kun me kaikki oltiin niin intona. Laadun takeeksi käy sekin, että viulisteista kaksi kantoi nimeä Järvelä – kaustislaisen dynastian vesoja nääs. Ja ai niin – Kuopion kaupunginorkesteri ja kapu Jaakko Kuusisto olivat myös mukana. Tyylikkäitä sovituksia. Mutta kyllä ilta oli Friggin kaikkineen.

Ja entäs se ”homma”, joka etenee? No VIMMAN juhlaprojekti tietenkin! Kabareebändimme nokkamies Pekka Toivanen saapui saksofoneineen harjoituksiin antamaan meille apuja jazzfraseeraukseen. Kolmimuunteisuus sai taas uusia ulottuvuuksia… Pekka demosi tätä fonillaan ja soitti hunajaisen loppusoolon Meri-lauluun. Jos viulun sanotaan olevan lähinnä ihmisääntä, kauas ei jää saksofonikaan. Kerta kaikkiaan ihana soitin. Meillä on bändissä fonin lisäksi piano, basso ja rummut. Klassinen jazz-kokoonpano. Kunhan me laulajat pääsemme samoille aalloille. Siinä riittää työsarkaa kaiken muun (ulkoa oppiminen, roolit ja koreot) lisäksi.

Ulkoa oppimista avittamaan kuorolainen Hilkka on kirjoittanut ulos neljän ekan biisin tekstit. Esimerkillistä toimintaa! Mutta näitä opetellessa huomaa, kuinka kiusallisen hoopoja jotkin vanhat tekstit ovat. Ei menisi tuottajille läpi tänään. Ehkä pistämme omiin tulkintoihimme vähän pukinsorkkaa sinne tänne – eihän niitä kestä vakavalla naamalla laulaa!

Nimilaput oli muistettu ja ne toimivat hienosti. Säästyy paljon energiaa, kun ei tarvitse yrittää muistella mikä vieressä laulavan tyypin nimi olikaan…

Jälkiruuaksi Laihian polkka ex-friggiläisen Antti Järvelän soittamana. Tätä minun enonikin soitteli: https://youtu.be/BRFDVGbSWvI

Tämän kirjoitti jamatar 18.9.2019

 

Tanssiaskelia

VIMMA otti tiistaina ensiaskelensa kohti kabaree-konserttimme tanssiosioita. Koreografimme ja shown seremoniamestari Harriet Jeffery piti meille kuorotreenin päätteeksi tunnin, jonka aikana tehtiin askelsarjoja ja poseerauksia ja valssattiinkin hiukan. Jaana pianon takaa huikkasi että hyvältä näyttää, kun iso joukko kuvioi yhdessä. Harrietilta saimme kehotteen kuntoilla ahkerasti, sillä laulaminen ja tanssiminen yhtäaikaa kysyy todellakin kuntoa. Siis ylös, ulos, lenkille ja salille, toverit!

Työn alla olevista lauluista Kun yö saapuu Pariisiin on hankalin – siis nämä naisten ”ulinastemmat”. Sävelkulkuja on vaikea painaa mieleen, kun ei ole sanoja tukena. Vain pelkkää uuta ja aata… Muut laulut alkavat jo jotenkin mennä jengoilleen, pitäisi vain opetella ulkoa myös. Mitä? Esityksethän on vasta keväällä! Silti: ”Autuasta on olla edellämielinen.”

Harkkojen jälkeen olin vähällä päästä jo tekemään kuntokävelyn Jynkästä keskustaan. Harriet, Jaana ja minä jäimme pitämään lyhyttä palaveria, jonka aikana vakikyytini lähti minulle kertomatta ”käväisemään” yhden kuorolaisen luona esiintymispukuasioissa. No se käväisy kesti sen verran pitkään, että pihalle ehdittyäni totesin kyydin menneen (olivat kai väsyneet odottamaan, arvelin) ja aioin lähteä kalppimaan. Jaana tuli siihen pyörineen, kotiinsa menossa, ja tarjoutui hakemaan autonsa ja kuskaamaan minut kotiin. Siinä samassa Satu jo kaarsikin paikalle ja pahoitteli viivähdystä. Loppu hyvin kaikki hyvin – ja Satu oli saanut kuorokaverilta makeen punaisen klensan. Minulla on aarteena äitini leninki 30- tai 40-luvulta, ja olen jo tsekannut että mahdun siihen. Joskus tammikuulla katsastetaan kamppeet ja otetaan mainoskuvat esitystä varten.

Kuoro täyttää 10 vuotta, mutta vieläkään emme kaikki tunne toisiamme nimiltä. Siis me vanhatkaan. Avuksi tähän päätettiin, että ensi harkoista lähtien meillä on rinnassa nimilaput. (Etunimi riittää.) Ainakin minulle tämä on iso helpotus, sillä olen superhuono muistamaan naamoja ja nimiä. Poden jonkinasteista kasvojen tunnistusvajetta – arvatkaa vain, miten tukalaa oli teininä mennä treffeille uuden poikaystäväkokelaan kanssa, kun ei ollut oikein havaintoa miltä kaveri näytti…

Tämän kirjoitti jamatar 12.9.2019

 

Laulua – ja soittoakin

Missasin kesällä Puolustusvoimien suuren ulkoilmakonsertin satamassa. Nytpä en päästänytkään ohi Varuskuntasoittokunnan sunnuntaista ”Jukebox”-konserttia Musapirtillä. Se oli aivan huikea! Tykkään messinkimusiikista, ja näillä oli lisäksi myös puupuhaltimet, jouset ja kitaratkin. Ja mitä solisteja!! Upeaäänisiä nuoria miehiä ja yksi nainenkin. Ohjelma oli rakennettu yleisöltä kootuista toiveista – siis jukeboksi tosiaan.

Lauluja tuli laidasta laitaan Ultra Brasta Egotrippiin, ZZ Topista Conchita Wurstiin. Hienot sovitukset, mainioita soitinsooloja ja hauskoja ”koreografioita”: ne jotka eivät sillä hetkellä soittaneet, heiluttivat ja kieputtivat instrumenttejaan tai heiluivat muuten vain laulun tahdissa. Musiikki eli täysillä sekä lavalla että katsomossa. Bändin kundit ja kimmat ovat vuosittain vaihtuvia asevelvollisia, mutta bändi itse pysyy ja jatkaa toimintaansa jykevästi. On muuten parasta peeärrää armeijalle…

VIMMAN ekat kabareestemmat (5 laulua) on nyt netissä. Siitä sitten vain treenaamaan! Eläkeläisen kiireiltäni ehdin vasta kertaalleen stemmojen pariin, mutta sekin jo auttoi tiistaiharkoissa. Meillä on edessä niin valtava kakku että parempi kun ei mieti sitä yhtään, keskittyy vain tämänhetkiseen. Tässä ekassa pumpsissa sattuu olemaan kolme laulua, joissa puhutaan yöstä ja/tai unosille menemisestä. Onneksi ne eivät ole showssa peräkkäin, sillä muutenhan katsojat saattaisivat nukahtaa… Käsiksessä tämä on kyllä huomioitu siten, että hempeimmällä hetkellä Seremoniamestari komentaa yleisöä pysymään hereillä. Heh-heh!

Jätin kansalaisopiston poplauluryhmän ja karaoken ja vaihdoin ne Retrotytöt-ryhmään. Siellä lauletaan ikivihreitä, juuri niitä joita osaan paljolti ulkoa. Alkufiilikset on hyvät sekä opettajan että ryhmän suhteen. Laulutoiveita saa esittää ja meitsi aikoo yrittää hivuttaa vanhoja jazz-standardeja mukaan. Lähiviikot näyttävät mitä kukin porukassa suosii. Odotan yllätyslöytöjä, harvinaisempia helmiä, pliis ei niitä kaikkein tuikitutuimpia.

Tämän kirjoitti jamatar 4.9.2019

 

Rytmiikka on kehollinen juttu

Yllä siteeratun ja paljon muuta opimme viime lauantaina 24.8. Merzi Rajalan mainiolla rytmiikkakurssilla Jynkän koululla. Meitä oli reippaasti toistasataa osallistujaa useista eri kuoroista – eniten VIMMASTA, me kun olemme muutenkin pääluvulta suurin kuoro näillä main. Saimme hauskaa, havainnollista ja toiminnallista opetusta siitä mitä kaikkea rytmi-käsitteeseen liittyy (tahtilajit, tempo, pulssi, kestot, tauot, aksentit…) ja miten rytmiaparaattia kuorossa hallitaan. Askellettiin down-UP-down-UP ja taputettiin eri iskuille ja iskujen väleihin (off-beat) ja laulaa luikauteltiin afrikkalaisia laulunpätkiä yhteistä pulssia tavoitellen. Ei ihan yksinkertaista kuorossa, saati yli satahenkisessä!

Kurssista jäi jättihyvät vibat, ja niissä tunnelmissa VIMMA kokoontui toisiin syksyn tiistaitreeneihinsä. Uutuutena on stemmikset treenin alussa, ei enää lopussa. Erillinen tekniikkatunti jää toistaiseksi pois, kaiketi koska tarvitsemme kaiken käytettävissä olevan ajan juhlaohjelmamme valmistamiseen. Työstettiin edelleen viittä ensiksi jaettua laulua. Minua, joka opin korvakuulolta, tämä alkuvaihe koettelee. Melodioita olisi helpompi laulaa, sillä ne kulkevat suht johdonmukaisesti ja ennalta-arvattavasti. Me altot kuitenkin harvemmin laulamme melodiaa. Stemmoissa on yllätyskulkuja, siksi ne ovat konstikkaampia painaa mieleen. Ja siksi huokailen odotellessani stemmojen tuloa nettiin. Siitä eteenpäin oppiminen onkin omasta ahkeruudesta kiinni.

Rytmiikka on todellakin kehollinen juttu – tämän koin jo pikku ipanana kattilankansia paukutellessani keittiön lattialla. Koko olemus tärähteli makeasti iskujen voimasta. Minä halusin rumpaliksi! Mutta eihän tytöt rumpuja soittaneet… hyvä jos edes kitaraa. Pianotuntini loppuivat lyhyeen nuivan opettajan ”ansiosta”, eikä minusta koskaan tullut muusikkoa. Onneksi on Maestra jossa saa LAULAA! Klubin jäsenenä saan harrastaa ja harjoittaa musiikkia ja avartaa mieltymyksiäni. On hyvä laulaa muutakin kuin mistä tykkää, niin oppii kuuntelemaan ja ehkä ymmärtämäänkin itselle vieraampia genrejä. Mutta yksi ei muutu: viehtymykseni rytmeihin ja se syke minkä rytmit kehossani aikaansaavat. Merzin rytmikurssikin oli yhä juhlaa. Kiitos Merzi ja kurssin järjestänyt Sulasolin Pohjois-Savon piiri!

Tämän kirjoitti jamatar 28.8.2019

 

Estill World Voice Symposium 2019 Lontoossa – Ensimmäinen päivä

Osallistuin kolmipäiväiseen Estill World Voice Symposiumiin Lontoossa 9.-11.8.2019. Sain sitä varten Suomen Laulupedagogit ry:ltä apurahan (lämmin kiitos yhdistyksen hallitukselle!), minkä vastineeksi lupasin kirjoittaa blogipostauksen symposiumista ja sen annista.

Kolmen päivän luennoista tulee tiivistettynäkin pitkä artikkeli. Lukemisen helpottamiseksi kirjoitan jokaisesta päivästä yhden artikkelin ja kirjoitan kunkin luennon oman alaotsikon alle kronologisessa järjestyksessä. Näin sieltä voi selata kiinnostavimmat tarkemmin luettavaksi. Kommentointi on sallittua ja keskustelu jopa toivottavaa korjausehdotuksineen ja lisäkysymyksineen.

Tarkempi ohjelma

Living The Dream: Estill Every Semester – Unelma todeksi: Estilliä joka lukukaudella

  • Steven Chicurel-Stein, DMA, Director, Professor of Theatre/ Musical Theatre, Voice Specialist
  • Department of Theatre, University of Central Florida, Orlando, FL, USA, EMCI-SD-ATP

Keski-Floridan yliopistossa on tehty yli vuosikymmenen projekti, jonka aikana Estill Voice Training on otettu osaksi opiskelijoiden opintosuunnitelmaa. Yliopisto on Estill Affiliate -oppilaitos, mikä tarkoittaa sitä, että vähintään kaksi opettajista on sertifioituja Estill-opettajia ja että ainakin toinen heistä on Estill-kurssiohjaaja.

Yliopiston musiikkiteatterin koulutusohjelmassa Estill Level One ja -Two -kurssit opiskellaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Yliopisto painottaa tervettä äänenkäyttöä, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että oppilaiden äänihuulten kunto tarkistetaan tähystyksin säännöllisesti ja niiden välillä oppilailla on mahdollisuus teettää lisätutkimuksia pienin kustannuksin.

Estill-koulutus toteutetaan 14 viikon jaksoissa, joihin sisältyy opetusta 14 tuntia 12-16 hengen ryhmissä. Lisäksi nämä ammattioppilaat saavat laulunopetusta paritunneilla 60 min viikossa ja 60 min repertuaariharjoittelua musiikkivalmentajan johdolla. Yliopistossa työskentelee kolme laulunopettajaa, joilla on 65 oppilasta. Yksityistuntien toteuttaminen on näillä resursseilla mahdotonta, mutta luennoitsijan mukaan ryhmäkoulutuksesta on pitkäaikaisia hyviä kokemuksia, sillä opiskelijat oppivat myös toisiltaan. Lisäksi musiikkiteatterin laitos tekee yhteistyötä jazzmusiikin osaston kanssa.

Understanding Consequences: Cognitive Science for Singers – Seurausten ymmärtäminen: kognitiivistä tiedettä laulajille

  • Claire McLeod, Assistant Professor, Voice Department, Berklee College of Music, Boston, USA, EMT

Luento keskittyi syy-seurauspäättelyn vaikutuksiin laulun oppimisessa ja -opettamisessa. Lähtökohtana on se, että ihminen perustaa kaiken aiempaan tietoon, joka nousee hänen teoistaan, kokemuksistaan, niiden valikoivaan havainnointiin, tehokkuuteen, merkitykseen ja tuttuuteen. Ihmisellä on taipumus yksinkertaistaa asioita ymmärtääkseen niitä paremmin. Ymmärtäminen on kuitenkin hankalaa, sillä edellä mainituista asioista nouseva tieto saattaa olla liian itsestään selvää tai liian abstraktia, syiden tai muuttujien hahmottaminen voi olla vaikeaa, vuorovaikutus syiden ja seurausten välillä voi olla epäselvää sekä vaikutusten tavat, samanaikaisuus ja tasot vaikeasti hallittavia.

Mitä tämä tarkoittaa äänentoiminnan ymmärtämisen kannalta? Ihmiset ymmärtävät asiat oman taustansa kautta. Niinpä he saattavat ”selittää” itsellensä asiat hyvinkin erilaisin tavoin. Siihen voivat vaikuttaa myös monet piilevät oletukset, joista he eivät itsekään ole tietoisia. Mitä oletuksia oppilailla onkaan? Miten päätetään, kuinka pitkälle kulloinkin oppilaalle kannattaa selittää?

Tiedon ja ymmärtämisen kartoittamiseen voidaan käyttää seuraavaa nelikenttää:

Oppilaina ja opettajina meidän kannattaa olla tietoisia syy-seurausten monimuotoisuudesta ja nostaa esiin oletuksia. Opettaminen ei ole kertomista. Siksi on hyödyllisempää johdatella oppilaat kokemaan itse ja käyttää reflektointia osana oppimisprosessia.

” Tieto ei nouse yksinkertaisesti kokemuksesta. Se syntyy ennemmin vuorovaikutuksesta, jota tapahtuu ongelmanratkaisun aikana, kokemusten välillä ja tämänhetkisessä ymmärryksessämme.”

Strike & Posner

The Modern Vocal Jury: Implementing Estill as an Educational Standard of Vocal Mastery – Moderni äänen arviointi: Estillin soveltaminen äänenkäytön koulutuksen mittarina

  • Kelly Burge, BA, Professor of Voice, St. Mary’s College, Moraga, California, USA, EMCI-C

Tämä luento keskittyi arviointiin ja lautakuntatyöskentelyyn. Laulamisen arvioinnin mittarit ovat haastavia. Oppilaan kehittymisen arviointi yleismittareiden perusteella ei aina kerro sitä, miten oppilas on kullakin kaudella kehittynyt. St. Maryn Collegessa on siirrytty arvioimaan seuraavin perustein:

  • 1. osioon kuuluvat oppilaan itse valitsemat viisi Estill-äänikuviota, joista hän kokee hyötyvänsä omassa laulamisessaan. Tämä osio arvioidaan puhtaasti Estill-kuvioiden toteuttamisen perusteella.
  • 2. osio koostuu em. kuvioiden käyttämisestä musiikissa ts. lauluissa.
  • 3. osio arvioi yleistä muusikkoutta; musiikkityylien tuntemista, esityskäytäntöjen hallitsemista, tulkintaa ja esiintymistä.

Luennoitsija muistutti Harward Business Schoolin sanoin: Mitä mittaat, sitä saat.

Flipped Learning in Voice Pedagogy – Käänteinen oppiminen laulupedagogiikassa

  • Jaana Turunen, MM, kuoronjohtaja, laulunopettaja, Kuopio, Finland, EMT

Tämä luento kartoitti käänteisen oppimisen taustaa, perusteita ja tutkimuksia sekä käänteisen oppimisen soveltamista laulupedagogiikkaan. Käänteinen oppiminen pohjautuu sosiokonstruktiiviseen oppimisnäkemykseen, joka korostaa oppimista sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Käänteinen opetus on metodi, jossa kotitehtävät tehdään tunnilla opettajan avulla ja uusien asioiden oppiminen tehdään itsenäisesti ennen tuntia esimerkiksi videoiden välityksellä. Käänteinen oppiminen muuttaa opettajan roolia tiedon antajasta oppimisen mahdollistajaksi ja kehittää oppilaan motivoitumista ja itseohjautuvaisuutta.

Käänteisen oppimisen soveltaminen laulupedagogiikkaan edellyttää ryhmäkoulutusta vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen mahdollistajana. Digitaaliset oppimateriaalit ovat luonteva osa käänteistä oppimista. Käänteisen opetuksen metodeja on kuitenkin kokeilu ja tutkittu laulukoulutuksessa vielä niin vähän, ettei niistä ole luotettavaa tietoa saatavissa. Kouluissa ja yliopistoissa käänteinen oppiminen on parantanut oppimistuloksia jopa 85 %. Silti se ei sovellu kaikkeen ja kaikille.

Käänteisen oppimisen hankaluutena nähdään se, että opetuksen valmistaminen on opettajalle työläämpää. Valmista käänteiseen opetukseen soveltuvaa oppimateriaalia laulamisessa ei ole olemassa. Silti käänteinen oppiminen avaa kehitysmahdollisuuksia laulukoulutukseen ja sitä kannattaisi testata ja tutkia.

Affiliate Feature: Embedding the Full Level 1 & 2 Curriculum as a Core Component of Singing and Spoken Voice Training for First Year Undergratuate Actors Within University Setting – Kumppanuus: Level 1 & 2 -kurssien liittäminen laulu- ja puheäänen koulutuksen ydinosaksi näyttelijän perustutkintoon yliopistossa

  • Gemma Boden, BA (Hons), Senior Vocal Lead Lecturer, Northampton University, Northampton, UK, EMT
  • Charlotte Xerri, Voice Your Potential, UK, EMCI-TP

Northamptonin yliopistossa Estill Level One ja -Two -kurssien sisällöt on otettu osaksi opetussuunnitelmaa. Koska opettajalla ei ole Estill-kurssiohjaajan pätevyyttä, opetuksen tukena (valvojana) on ollut Estill-kurssiohjaaja. Näin oppilaat ovat saaneet todistukset suoritetuista Estill-kursseista. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hyviä molemmin puolin; valvonta on toiminut hyvänä valmennuksena opettamiseen.

Voiceprint Insight – Näkemyksiä Voiceprintistä

  • Kimberly Steinhauer, Ph.D., President of Estill Voice International, Voice Consultant, Pittsburgh, PA, USA
  • Kimberly McInnis, BM, Entertainment Director, Howl at the Moon, PA, USA, EMT

Edellisen symposiumin jälkeen Voiceprint-äänimallit on nauhoitettu uudelleen. Niitä saatiin kymmeneltä Estill Mentor & Course Instructorilta ja kahdelta Estill Master Trainerilta. Äänimalleissa oli paljon eroja niin äänityksen laadun vuoksi kuin toteutuksen vuoksi. Symposiumin osallistujille esiteltiin malleja erilaisista ääninäytteistä ja niiden voiceprint tuloksista. Osoittautui, että niiden arviointi on todella hankalaa eikä kuulokuva vastannut aina spektogrammin kuvaa.

Estill Etudes: Musical exercises to practice each EVT figure options – Estill-etydit: Musiikkiharjoituksia EVT äänikuvioiden harjoitteluun

  • Alejandro Saorin Martinez, Centro Studi Estill, Italy, EMCI-TP
  • Mary McDonald Klimek, MM, MS-CCC/SLP; Vice president of Estill Voice International, Voice Consultant, Belfast, ME, USA, EMCI-SD-ATP

Alejandro Saorin Martinez esitteli tekemiään ja Estill Internationalin julkaisemia musiikillisia harjoituksia, joiden avulla voi harjoitella Estill-äänikuvioita.

Style, Physicality & Estill Oh My – Tyyli, fyysisyys & Estill

  • Tara Snyder, MFA, Associate Professor, Musical Theatre Voice Specialist, Department of Theatre, University of Central Florida, Orlando, FL, USA, EMCI
  • Sheri Sanders, Founder/Owner, Rock the Audition.com New York, NY, USA

Broadwaylla pyörii koko ajan yli 50 eri musikaalia. Musikaalit edustavat eri tyylejä. Esitelmöitsijät pitävät tekniikkaa ja tyyliä saman asian kahtena eri puolena; tekniikka auttaa tyylin toteuttamisessa ja toisin päin. Esitelmässä käytiin läpi musikaalityylien kehittymistä eri vuosikymmenien aikana: musikaalien musiikkityylejä ovat mm. motown, rock, pop, disco, r&b, hiphop, rap, punk, country jne.

Musiikkiteatteri sisältää kaikkia tyylejä ja laulajien on tunnettava ne. Lisäksi on osattava yhdistää musiikki ja esittäminen kunkin aikakauden kontekstiin: sosioekonomiseen todellisuuteen ja musiikin kehittymiseen. Musiikkiteatterin puolelta näyttelijälaulajat saavat emotionaalista ohjausta, ei äänenkäytön ohjausta. Siihen EVT tuo konkreettista apua.

Panel Discussion: Estill Education – Paneelikeskustelu: Estill koulutus

  • Edellä mainitut koulutusaiheisten luentojen pitäjät sekä
  • Valerie Accetta, MFA, Head of Musical Theatre, University of Alabama at Birmingham, Department of Theatre, AL, USA, EMCI
  • James Grimsey, MA, Creative Director, Arts1 School of Performance, Milton Keynes, UK, EMCI-C
  • Jeremy Mossman, MM, Assistant Professor of Music Theatre, Carthage College, Kenosha, WI, USA

Panelistit esittelivät, kuinka he käyttävät Estill Voice Trainingiä työssään. Isoin haaste on kommunikointi muiden, Estilliin perehtymättömien opettajien kanssa, sillä ääntä katsotaan niin eri tavoin. Avoin ja kunnioittava keskustelu koettiin hyväksi tässäkin; Estilliin perehtymättömien opettajien kutsuminen seuraamaan harjoituksia tms. avasi hyviä keskusteluja ja edesauttoi yhteistyön sujuvuutta. Panelistit myös pohtivat, pitäisikö heidän valmistaa oppilaitaan kertomalla myös muista äänenkäytön malleista, joita he todennäköisesti kohtaavat myöhemmin työelämässä tai jatko-opinnoissa.

The Estill Adventure: Fun with Figures for Beginners – Estill-seikkailu: hauskaa oppimista aloittajien Estill-kuvioiden kanssa

  • Esther Spadaro, The Mon Valley Performing Arts Academy, California, PA, USA, EMT
  • Luke Steinhauer, BFA, Voice Teacher, Krowne Vocal School NYC, NY, USA, EMT

Esther Spadaro ja Luke Steinhauer esittelivät Estill for Beginners -julkaisun käyttöä lasten äänenkäytön ohjauksessa.

Lue raportti toisesta päivästä täältä.

Kesä meni – VIMMA tuli!

Maestran kesätauko on iloisesti ohi ja taas mennään! Eilen tiistaina 20.8. VIMMAN porukka kokoontui tutuksi tulleeseen osoitteeseen Jynkän koululle aloittamaan kabaree-ohjelmamme harjoituksia. Oli mieluisaa nähdä vanhoja naamoja ja uusiakin – ja jokunen ”paluumuuttaja” myös.

Jaana antoi alkuun perustietoa: 10-vuotisjuhlaesityksemme nimi tulee olemaan BERLIINI, PARIISI, NEW YORK niiden kolmen kaupungin mukaan, joihin shown musiikki ja tarina ankkuroituvat. Laulutehtävien lisäksi rooleja on useita, keskeisimpänä Seremoniamestari, johon pestataan ammattilainen Harriet Jeffery. Hän myös tekee kuorolle koreografiat ja harjoituttaa tanssiosuudet. Neljän hengen bändi hoitaa säestykset ja muun soitannan. Bändi on kuulemma hyvin jazz-orientoitunut, mikä on meidän kannaltamme puhdasta plussaa.

Ensimmäinen laulunivaska saatiin ja aloitettiin ”Rilluttelulaulusta”, joka itse asiassa on shown päätösnumero. Viidestä kipaleesta neljää ehdittiin vähän maistella – ei paha, kun ottaa huomioon että näin ekalla treenikerralla kului aikaa yleiseen infoamiseen.

Ja mitkä on fiilikset lähtöviivalla? Jo pelkästään  nuotteja vilkaisemalla tiedän, että tuskien taivalta on taas tiedossa… minulle siis. Paljon ylennys- ja alennusmerkkejä, mikä tarkoittaa hankalia sävelkulkuja… minulle siis. Mutta on tästä risukosta menty läpi ennenkin. Kabaree-pruju on innostava ja kunnianhimoisempi kuin mikään aiemmin tekemämme. Ja aikaa kevääseen on riittävästi – paras uskoa ja luottaa.

Kuten näkyy, Maestran nettisivujen ulkoasu on uudistunut. Mitäs tykkäätte? Kai näitä täytyy aika ajoin muodistaa, että raikkaus säilyy. Mutta jamatar se vain bloggaa vanhaan malliin… Jotain pysyvääkin on sentään hyvä olla?

Tämän kirjoitti jamatar 21.8.2019

Komea päätös kevätkaudelle

Kevätkautemme päättyi tänään komeasti Pohjois-Savon Kulttuurirahaston apurahajuhlaan Kaupungintalolla. VIMMA-kuoro sai 5000 euron apurahan 10-vuotiskonserttimme valmistamiseen. Hurraa ja eläköön!! Esiinnyimme mustissamme, naisilla Ritva Liisa Pohjalaisen korut kaulassa. Esitimme kahtena settinä kuusi laulua aiemmista ohjelmistamme – ja tuskin olen väärässä, kun sanon että lauloimme skarpimmin ja antaumuksellisemmin kuin koskaan. Ainakin minun korvaani äänet soivat puhtaasti ja tasapainoisesti. Ja oli ihana laulaa!

Apurahoja jaettiin valtava määrä – en tohdi edes arvioida kuinka iso summa kaiken kaikkiaan. Tieteen ja taiteen tekijöitä tuettiin tuntuvasti. Kun en ole ennen osallistunut tällaiseen tilaisuuteen, olin todella vaikuttunut. VIMMAN stipendin pokkasi yhdistyksemme puhis Pertti Sormunen. Ja lopuksi laulettiin seisaaltaan Savolaisten laulu.

Tilaisuus oli juhlava mutta ei jäykkä, mitä ennalta vähän pelkäsin. Pukukoodi oli vapaa (paitsi meillä!) eikä pönötystä ilmennyt. Kyllä VIMMAN nyt kelpaa käydä täysillä kabaree-ohjelman suunnitteluun, kun on tuohta toteutukseen.

Sunnuntaina tulen samaiseen saliin vielä kuuntelemaan Vox Polarisin konsertin. Sitten sekä blogi että minä siirrymme kesämoodiin. Syksyllä tavataan taas – Jynkän koulullako vai muualla, saapas näkee…

Antoisaa, lauluisaa ja mielellään myös sopivan aurinkoista kesää kaikille!

Tämän kirjoitti jamatar 9.5.2019