Miten lauletaan hiljaa ja muita kysymyksiä laulamisesta

Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 21. lokakuu 2010 kello 10:10

Syksyn Avoin laulukoulu -kurssi päättyi hyviin kysymyksiin jo yli viikko sitten. Lupasin kirjata vastaukset blogiin ja pahoittelen heti kätteyssä, että aikaa kului näin paljon. Tässäpä vastauksia kysymyksiin:

Ensimmäiseksi mietimme sitä, miten lauletaan hiljaa. Hiljaa laulaminen on jollain lailla hankalampaa kuin voimakkaasti laulaminen. Se liittyy tukeen. Helposti nimittäin käy niin, että hiljaa laulettaessa tuki lakkaa toimimasta. Monesti laulaminen myös hidastuu. Hiljaa ja kovaa laulamisen ero tuntuu itselläni lähinnä keskivartalon lihaksissa. Ero selittynee myös käytettävällä ilmamäärällä. Tärkeää on kuitenkin olla ”löpsähtämättä” eli pitää tuki mukana laulamisessa ja väylä vapaana, kuten muulloinkin.

Monella on varmasti myös kokemuksia lasten nukuttamisesta ja unilauluista. Itsekin laulan niitä toisin kuin muulloin. Silloin äänen on tarkoitus olla pehmeä ja unettava ja erittäin hiljainen. Joskus laulan varsin tuettomasti, joskus pienellä tuella. Helpointa on laulaa matalalta, ettei tarvitse ponnistella ylä-äänien kanssa. Tanskalainen laulupedagogi Catherine Sadolin puhuu laulumoodeista (laulutavoista, laulutyyleistä) ja toteaa, ettei niitä kaikkia voi käyttää terveesti kaikilta korkeuksilta. Olen asiasta täysin samaa mieltä. Yleensäottaen kaikista vaikeinta on hiljaa korkealta laulaminen, ellei satu olemaan luonnostaan todella korkea ääni.

Täytyy ottaa asiasta lisää selvää ja konsultoida kokeneempia kollegoja. Palaan asiaan vielä.

Yksi laulukoulun kysymyksistä oli: miten tietää, että kieli on jännittynyt. Kysymys ei ole millään lailla kummallinen. Jokainen, joka on käynyt joskus hierojalla tietää, että kropasta voi löytyä todella kireitä lihaksia, vaikkei ole tiennyt niistä aiemmin mitään. Kieli on iso lihas ja jos se on tottunut olemaan jäykkä ja jännittynyt, itse ei sitä välttämättä huomaa. Oman pikatestein voi tehdä vaikkapa pärisyttämällä r-kirjaimella. Rennolla kielellä rullailu sujuu helposti, jäykkä kieli ei suostu tekemään kuin pikaisen r:n. (Jos ei osaa sanoa r:ää laisinkaan, kyse ei välttämättä ole jäykästä kielestä, vaan siitä, ettei lihas ole oppinut tekemään ko. toimintoa).
Kieli on tiukasti sidoksissa alaleukaan ja kaulanalueen lihaksiin, joten jäykkyyden syy voi löytyä myös niistä.

Tiistaina pidin laulusessiota Helsingissä Sovella taidetta -messuilla. Yksi siellä esiinnousseista kysymyksistä kuului näin: Mistä johtuu ”rasvainen laulutapa” jota kuulee niin kevyenmusiikin laulajilla kuin oopperalaulajillakin silloin tällöin? Suurin osa ajasta meni arvaamiseen, mitä kysyjä tarkoitti rasvaisella laulutavalla. Kun hän näytti itse mallin, asia ratkesi. Minulle sama asiaa näyttäytyy kurkku jäykkänä -laulamisena. Sen saa helposti tehtyä, kun avaa ja pitää väkisin auki ”väljää tilaa” nielussa. Kuten kysyjänkin kysymyksestä selviää, siten tuotettu ääni ei ole erityisen kaunis ja vapaa. Terveellistäkään se ei ole pidemmän päälle, ellei sattumalta omista teräskurkkua.

Tarkoituksenani on kerätä tänne sivustolle tietopankki, josta löytyvät kaikki laulutekniikkaan liittyvät blogit sekä linkkejä muihin laulusivustoihin. Toivottavasti saan sen aikaiseksi pian!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s