Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 24. toukokuu 2013 kello 14:38
Eilen illalla oli jännitystä ilmassa, ainakin King’s Crownissa puoli kahdeksan aikoihin. Kymmenkunta Maestralaulajaa nimittäin esiintyi kukin vuorollaan yksin tai kaverin kanssa lavalla. Reiluun tunnin settiin mahtui bluesia, jazzia, poppia, musikaalia, iskelmää eli paljon hienoja kappaleita.
Illan solistit selvisivät urakastaa mainiosti. Ainoa katastrofin poikanen taisi olla ilmassa silloin, kun säestäjän nuotit tipahtivat lattialle kesken kappaleen. Onneksi apua löytyi suht nopeasti (Kiitos Anu nopeasta reagoinnista ja oikeiden papereiden löytämisestä).
Myös paikalle tulleet kuulijat, niin maestralaiset kuin muutkin, tuntuivat nauttivan kuulemastaan. Tämän arvion perustan ns. jalka-indexiin eli kukaan ei äänestänyt jaloillaan ja lähtenyt kiireesti pois musiikin alettua. Ihastuneita ja yllättyneitä kommentteja kuului myös lauluesityksistä; harva oli toisiaan kuullut aiemmin ja positiivisia yllätyksiä koettiin puolin ja toisin. Illan viesti kuuluikin: tästä pitää tehdä traditio.
Ennen illan show’ta oli vielä toukokuun Avoin laulukoulu -kurssin viimeinen kokoontuminen. Kurssilaiset antoivat taas paljon ajattelemisen aihetta. Ehkä tärkein asia, jonka korostamista ei voi tehdä liikaa, on se, että laulamisessa on vähän asioita oikein-väärin -akselilla. Väärin voi tietysti laulaa, kun laulaa väärän tai epävireisen äänen, mutta muuten ainoa ”vääränlainen” laulaminen on sitä, joka rasittaa ja vahingoittaa ääntä. ”Väärä tyyli” (esim. oopperalaulajan jazzkappale) on makuasia tai taiteellinen valinta, ei väärää laulamista. Perinteisemmässä musiikissa, kuten vaikkapa oopperassa taas on tietty äänenkäyttö-ihanne, joka on syytä hallita, jos aikoo sillä saralla uraa luoda.
Samasta asiata juteltiin vielä illalla Maritan kanssa. Tietty laulutyyli voi olla erinomaisen toimiva tietyssä musiikissa huolimatta siitä, että samalla tyylillä ei saa tuotettua ääntä toisenlaiselta korkeudelta. Kaikkea voi aina harjoitella ja opetella lisää, ja siinä piileekin yksi laulamisen hienous. Vallitsevaan olotilaan ei ole pakko tyytyä, vaan aina voi kehittyä lisää ja oppia uusia asioita!