Vanhaa ja uudempaa

Jouluko muka tulossa? Kyllä vain! Sen tuloon valmistautuminen alkoi heti VIMMAN ensimmäisissä treeneissä Unikuvat-konserttien jälkeen.

Vähän vanhaa ja enempi uutta on joulukonsertin nuottinipussamme. Juuso Happosen muutaman vuoden takainen Hei joulu on tulossa on kiva lämmittää, sillä laulu on todella esiin nostamisen arvoinen. Ja nouseehan se oma stemmakin sieltä aivojen alakerrasta pienen haeskelun jälkeen.

Mutta uudet stemmat – vaikka laulut sinänsä ovat tuttuja – ovat toinen juttu. Taas kerran olen tikkaiden juurella lähtemässä kapuamaan kohti stemmojen oppimista. Askelmat lipsuvat ja mieliala heittelee kimpaantumisesta alakuloon. Tuleeko tästä muka joskus jotain? Omalla kohdallani siis. Muut tuntuvat kapuavan paljon sujuvammin ja nopeammin… Taas tämä!!

Jaana lohduttaa, että hidasoppisuus ei ole näissä kuvioissa sen tavattomampaa kuin nopeaoppisuuskaan. Joku on tottunut stemmahommaan lapsesta asti, meikä taas kuuluu niihin jotka aloittivat stemmailun toden teolla vasta varttuneella iällä. Intoa on, mutta sama koettelemus tulee aina eteen eikä päästä ohi. Ei, on mentävä läpi.

Asiasta viidenteen: Vilimit-festari tuotti Kuvakukkoon lauantaina konsertin ”karjalaista haitariteknoa”. Uteliaana menin paikalle tietämättä tarkkaan mitä oli tulossa. Uteliaisuus kannatti, sillä Anne-Mari Kivimäen johtamassa bändissä sahasi jouhikkoa tutun näköinen mies: Pekko Käppi ilmielävänä! Fanitan häntä, ja nyt aivan yllättäen sain nähdä ja kuulla jouhikkovelhoa livenä. Myös sirmakkaa kurittava Kivimäki teki vaikutuksen, ja läskibassomies (jonka nimi meni ohi korvieni) oli aivan pitelemätön. Supermainio pumppu niin laulun kuin soitonkin puolesta.

Tässä kyseisen konsertin traileri: https://youtu.be/28Clei_BOS0 Linkin kautta voi retkeillä muuallekin nykykansanmusiikin monisävyiseen maailmaan.

Tämän kirjoitti jamatar 9.10.2016

 

Viimeisimmät postaukset