VIMMA-kuoro kokoontui tiistaina Jynkän koululla ensi kerran sitten maaliskuun, jolloin korona iski meidät(kin) kanveesiin. Viikolla on sulateltu juhlakabareemme peruuntumisen aiheuttamaa shokkia. Nyt laulettiin laulut läpi valmentautuen sunnuntaihin, jolloin osia jutusta videoidaan bändin kera dokumentiksi tehdystä työstä.

Koronariski on jonkin verran harventanut joukkoamme. Silti, pitkin suurta hallia levittäytyneinä, olimme edelleen iso porukka. Vähän erikoistahan se oli laulaa näin hajamuodostelmassa, mutta ”Safety First” on päivän slogan. Varotoimista ei tingitä. Pääasia että päästiin vihdoin laulamaan yhdessä! Se tuntui valtavan hyvältä.

Omalta kohdaltani voin ylpeänä todeta, että kesän aikana opin lopultakin sen ”uu-uu”-stemman. Nyt kun sen osaa, sitä onkin kiva laulaa. Niin aina… Jos mielit nauttia siitä mitä teet, opettele se kunnolla. Koreot (joita en kesällä vilkaissutkaan) täytyy vielä sunnuntaiksi runtata kuosiin, vaikkei oikein huvittaisi. Vielä tämä viimeinen ponnistus, siten saa BERLIINI – PARIISI – NEW YORK jäädä haudan lepoon.

Toisaalta, ”Never say never”. Jaana väläytti että vielä voi tulla päivä, jona VIMMA-kabaree kokee ylösnousemuksen. Jos olosuhteet ovat suotuisat, saatamme esittää kabareen vaikka 13- tai 15-vuotissynttäreillämme! Sitten kaivetaan puuhkat ja paljetit esiin ja pistetään show pyörimään. Mutta sitä odotellessa… Niin, mitä? Siitä enemmän ensi kerralla.

Tämän kirjoitti jamatar 26.8.2020.