Voimaa laulusta

Nuorena likkana, kun havittelin näyttämölle, otin uutterasti puhetunteja ja trimmasin kehoani modernin tanssin tunneilla. Laulutunnit eivät käyneet mielessäkään. Kai ajattelin, että luonnonääni riittää kaveripiirin trubaduurille. Ja riittihän se. Veisasin viisujani illanistujaisissa uhraamatta ajatustakaan ääneni kehittämiselle. Lopulta vasta Maestrassa minussa heräsi todellinen halu ja uteliaisuus koulia ääntäni. Saisiko siitä vielä kalua? Pystyisinkö laajentamaan äänialaa ja kitkemään pois huonoja maneereja? – Mutta mitä päämäärää varten?

Nuorena haluaa esille, näyttämään taitojaan, etenemään ehkä ammattiin asti. Vaan entäpä tällainen seniori, jolla “loistava tulevaisuus” on jo takana? Mikä on tavoitteeni Lauluklubi Maestran jäsenenä? Haluaisin yhä oppia lisää tekniikkaa ja eri äänenkäyttötapoja, mutta nuo “ekstrat” ovat valitettavasti jääneet klubin ohjelmasta pois. On vain kuoro – ja toki myös yksityistunnit, mutta ne ovat kalliilta meikämimmille, jonka vakavilta lauluopinnoilta puuttuu tulevaisuusnäkymät. Vaikka saisin ääneni kuinka komeaksi, missä sitä näyttäisin ja käyttäisin? En tiedä mummo- ja vaariestradia, jolla me ikääntyneet laulun lyömät pääsisimme loistamaan… (Jaa että karaoke? Ei ole minun juttuni.)

No, tosiasia on että lauluharrastus – ja kuoro eritoten – edistää terveyttä ja hyvää oloa. Laulaminen antaa voimaa, ihan konkreettisesti, koska se vahvistaa keuhkoja. Ja se antaa myös henkistä voimaa. Laulajan sisällä ikään kuin syttyy lamppu, joka valaisee ja energisoi koko olemuksen. Laulusta saa myönteiset vibat!

Siinä jo kyllin syitä jatkaa laulamista. Eikä vähiten nyt, kun tämä kamala korona panee parastaan tehdäkseen elämästämme ankeaa. Emme me maestralaiset voi laulaa koronaa suohon, mutta voimme voimaannuttaa itseämme laulamalla. Ja VIMMASSA meillä riittää laulamista koko kevääksi Miniatyyriemme parissa. Tautitilanne voi taas huonontua ja rajoituksia tulla lisää – mutta laulu jatkuu. Muodos(telmas)sa tai toisessa. Yhdessä ja/tai erikseen, livenä ja/tai etänä.

Näin vähän aikaa sitten dokumenttiohjelman Nirvana-yhtyeen laulaja Kurt Cobainista. Hänen lyhyt elämänsä oli niin ahdistusten täyttämä, että hän lopulta hoiti itsensä 27-vuotiaana kuolleiden rock-idolien kerhoon. Ei laulukaan häntä pelastanut. Mutta jälkeen jäi muun muassa tämä väkevä, riipaisevasti esitetty vanha balladi. Ohittakaa alkuhöpinät ja kuulkaa kuinka mies laulaa. Siinä on voimaa:

Tämän kirjoitti jamatar 4.3.2021.

Viimeisimmät postaukset

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös