Syksyn Vesillä -laulujen ulkoa opettelu alkaa olla osaltani valmis. Periaatteessa osaan, käytännössä tulee kupruja, kun en sekunnissa muista sanaa tai sanajärjestystä. Juolahti mieleen, miksi sanomme että osataan ”ulkoa”. Hassua? Ruotsissa ja saksassa on sama, ranskassa ja englannissa taas osataan ”sydämestä”, kun ei tarvita lunttia. Minusta on parempi niin! Kyllähän se asia sydämeen asti menee, kun sen oikein tunteella muistiin painaa.

Maestramme Jaana aina tähdentää meille VIMMAlaisille, kuinka paljon kivempi on laulaa kun pääsee lapuista eroon. Se on taivahan tosi! Itse olen aina halunnut laulaa ulkoa kaiken mitä ikinä olen laulanut, ja se kummasti kohottaa motivaatiota. Työssä on vaivansa, mutta se on vain tehtävä – ja ajoissa. Viime treeneissämme melkein joka iikalla oli vielä luntat käpälissä. Jättäkää ne pois – ihan vain kokeeksi. Saatatte yllättyä!

Sunnuntaina tuli radiosta vuoden takaa uusintana Jaanan ”Näistä levyistä en luovu”. Lempilevyjen ohella siinä oli kiinnostavaa taustatietoa Jaanan tiestä muusikon ja kuoronjohtajan ammattiin. Oli meidän onni, että hän palasi Kuopioon ja perusti Lauluklubi Maestran. Ilman sitä ei meitsikään nyt laulaisi kuorossa. Lauluharrastus oli syvällä naftaliinissa, ja sen sieltä kaivamiseksi tarvittiin juuri tällainen kimmoke.

Meitä on VIMMAssa iso liuta lauluilon uudelleen löytäneitä – ja varmaan myös niitä, joilta se ei kadoksissa ollutkaan. Kuoro pysynyt kasassa jo 13 vuotta! On sinnitelty läpi koronakurimuksen ja 10-vuotiskabareemme peruuntumisen pettyksen. Nyt seilataan joululaulajaisten kautta kohti kevättä ja huhtikuisia konserttejamme.

Seilaamisesta puheen ollen, tuumiskelin tässä onko merimieslaulut aina valsseja. Pistin soimaan CD:n, jolla vanhat merikapteenit laulavat aitoja ”shantyja”. On siellä valssejakin, mutta enempi sellaisia ”heijaa ja hiukan vielä” -työlauluja. Laulut rytmittivät raskasta työtä purjelaivoilla. Ennen oli miehet rautaa ja laivat oli puuta, hiiohoi…

Linkistä löytyvää laulua olen laulanut ulkoa 🙂 saksaksi ja suomeksikin. En kuitenkaan ranskaksi. Juliette Gréco tekee sen tyylillä:

Sehän oli ”Merirosvon morsian” Brechtin/Weillin Kolmen pennin oopperasta. – Ja tämän kirjoitti jamatar 23.11.2022.