Joskus vuonna miekka ja kilpi teimme Hämeenlinnan nuorisoteatterissa monenlaisia ilmaisuharjoituksia. Yksi oli sellainen, että piti varioida kaikissa mahdollisissa tunnetiloissa lausetta ”Missä minun nenäliinani on?” Teatterikoulussa taas täytyi kävellä salin perältä kurssitovereiden eteen ja vakuuttaa heidät sanomalla ”Minä valloitan vielä koko maailman!” Status 10+, ei yhtään vähempää.

Laulupedagogi Laura Valleniuksen koulutustehtävät VIMMA-kuorolle tiistaina olivat toisenlaisia mutta samaan tähtääviä. Että olisimme vahvasti läsnä ja uskottavia esiintyessämme. Kuororivistössä helposti hervahtaa joutokäynnille tai autopilotille, jos ei pysy joka hetki skarppina ja tietoisena statuksestaan. Ja se hervahdus taas näkyy ja välittyy armotta katsomoon… Lauran harjoitteet ohjasivat tiedostamaan ja valitsemaan statuksen eli esittämisen voiman, mitä milloinkin tarvitaan. Aina ei ole syytä paahtaa kybällä, mutta koskaan ei saa pudota nollille. Meidän täytyy kuorona osata yhtenäisesti säädellä voimaamme, sävyjämme ja tunneilmaisuamme.

Lauran kaksituntinen selvensi meille mitä tarkoittaa oman esittämisen hallitseminen. En vain seiso rivissä laulamassa stemmaani johtajan merkkejä seuraten. Minun täytyy sisäistää esittämäni ja uskoa myös itseeni. Vain näin saan yleisönkin uskomaan siihen, mitä kuorona esitämme. Luulenpa, että tämän koulutuksen jälkeen nollille ei enää hervahdeta ihan vahingossa – koska nyt tunnistamme sen ja osaamme korjata asian.

Jaana videoi tapahtumaa ja on laittanut otoksia Naamakirjaan. Te jotka kyseistä somepalvelua käytätte, katsokaa sieltä. Minusta olisi enemmän kuin suotavaa, että kuoroa kuvattaisiin harjoituksissa ja saisimme yhteisissä katseluissa nähdä tuloksia. Millaisia ilmeitä ja eleitä, tahallisia ja tahattomia… Se jos mikä havainnollistaisi läsnäolon ja statuksen hallinnan tärkeyttä.

Kuoron huivityöryhmä toi näytille valitsemansa kankaat. Kauniit luonnonvärit sopivat täydellisesti Luonnossa-ohjelmaan. Tästä tulee hyvä!

Eilisiltana oli Sotkulla Savonian rytmimusiikkiosaston oppilasnäytös, jossa laulettiin läpi Nina Simonen Baltimore-albumi. Iso jousipainotteinen bändi ja kymmenen solistia. Ja laulajien ohjaajana tuo samainen Laura Vallenius! – Eniten soulia oli Taavi Kiiskisellä ja meidän Teija Korhosella. Kuulimme sävykkäät ja äänellisesti loisteliaat tulkinnat molemmilta. Myös Sara Saxholmin koruttoman intiimi esitys kosketti. Symppis konsertti – ja loistavaa esiintymiskoulutusta lavalla olleille.

Tämän kirjoitti jamatar 6.4.2018