Maanantaina lauloin vielä iloisesti Swing-kurssilla omavalintaista biisiäni Softly as in a Morning Sunrise. Halusin oppia sen verse-osan, jota ei koskaan kuule kenenkään esittävän. Miksi solistit jättävät verset laulamatta? En jaksaisi enää naputtaa tästä, mutta versen pois jättäminen on väärin laulun kokonaisuutta kohtaan. No, minä osaan nyt Softly -laulun johdannon, joka antaa vahvasti pohjaa sille mitä laulussa sitten tapahtuu. Tarina olisi vajaa ilman alkulausetta.

Tiistaina tekniikka- ja kuoroharjoituksissa flunssa nosti jo terävästi päätään. Yskän vaivaama kurkku esti laulamisen niin, että jouduin markkeeraamaan lähes kaiken. Lauloin siis ”sisäisesti”, sanoja ja sävelkulkuja mielessäni tapaillen, kun muut vieressä vetivät täysillä. Tunsin luissa ja ytimissä millaista on, kun ei voi tehdä omaa osuuttaan vaikka tahtoisi. Mutta oli tärkeää olla mukana ja käydä läpi joka biisi.

Emme ehkä ihan jokainen opi ohjelmaa ulkoa konsertteihin. Jaana painotti kansioiden kanssa laulajille, että sivuja käännetään vain laulujen välillä, ja silloinkin äänettömästi ja eleettömästi. Ja johtajan seuraaminen on edelleen a ja o. Joku heitti takarivistä että kun kerran kuoron pitää osata laulut ulkoa, eikö Jaanakin voisi soittaa säestykset ulkoa. Silloin voisi enemmän keskittyä johtamiseen. Enpä tiedä… Erillinen pianisti olisi minusta edelleen paras, mutta meillä ei ole siihen varaa.

Keskiviikkona yritin vielä sinnikkäästi osallistua kansalaisopiston jazz/pop-laulun pienryhmään. Eihän siitä oikein mitään tullut. Raakuin kuin varis, kunnes Heidi-ope pisti poikki sanoen että nyt riittää, et laula enää nuottiakaan.

Tänään sitten olenkin ollut aivan voimaton, litkinyt omenateetä, torkkunut sängyllä hämärän rajamailla, yrittänyt lukea pieniä pätkiä Zen ja moottoripyörän kunnossapito -kirjaa. Samaan aikaan toisaalla karaoke-ryhmän laulusuoritukset videoitiin juuri tänään. Minun tuurillani menetin juuri sen, mitä olin kieli pitkällä odottanut: Että näkisin ja kuulisin miltä näytän ja kuulostan kun laulan. Se olisi tullut niin tarpeeseen!

Yritän nyt potea kärsivällisesti, toivoen että selviän tästä räkäryteiköstä konsertteihin. Pääsenkö tiistain treeneihin Pyhän Johanneksen kirkkoon? Jää nähtäväksi.

Tämän kirjoitti jamatar 14.3.2019