Jep – ei harjoiteltu kahlaamista (hehheh) vaan kahlattiin läpi kaikki Berliini-Pariisi-New York -konserttimme laulut alusta loppuun. Ja videokamera taltioi. Näin voimme joululoman aikana katsella ja ennen kaikkea kuunnella missä vaiheessa olemme nyt. Jaana kyseli meiltä montako laulua ohjelmasta itse kukin arvelee tällä hetkellä osaavansa. Jaa-a… Itse sanoisin että ehkä puolet, stemmojen osalta enemmänkin mutta ulkoa vähemmän. Lomatöitä siis riittää.

Kahdeksantoista laulun kahluu-urakka oli raskas – ja tästä puuttuvat vielä puhe- ja tanssiosuudet kokonaan. Suotta ei koreografi-seremoniamestarimme Harriet ole tähdentänyt meille kuntokuurin tärkeyttä. Tämä show nimittäin vaatii meiltä sekä fyysisiä että henkisiä muskeleita enemmän kuin mikään aiempi tuotoksemme.

Joku kuorossa ihmetteli ääneen mitä englanniksi laulettu Alabama Song tekee ohjelman ”Berliini”-osiossa. No, laulun (ja oopperan josta se on peräisin) tapahtumapaikka on tosiaan Amerikka, mutta koko teos on ehtaa saksalaista tekoa ja sopii tyylillisesti berliiniläiseen ronskiin kabareeperinteeseen. Myös voisi tärkeillä, ettei St. Paulin lyhtyjen alla -laulu kuulu Berliiniin, kun kyseinen huvialue tunnetusti on Hampurissa. Tämä on laulut valinneilta Jaanalta ja minulta tietoinen ”fiba”: Voisihan tätä kuuluisaa kipaletta laulaa Berliinissäkin! Muutenkaan ei olla tiukkapipoja faktojen suhteen. Tarkoitus on valmistaa musiikillisesti monisävyinen, viihdyttävä esitys yleisölle.

Koska en tällä kertaa pääse Maestran joululaulajaisiin, toivotan tässä ja nyt maestralaisille, VIMMAlaisille ja kaikille näitä rivejä lukeville iloista joulua ja onnekasta uutta vuotta. – Ja tietenkin HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Tämän kirjoitti jamatar 6.12.2019