Täällä ollaan taas! Kesä näyttää todellakin menneen. Trooppiset helteet ovat muisto vain, nyt on kotoisan sateista… Ja VIMMA kokoontui pitkän pitkästä aikaa (melkein puoli vuotta?) Jynkän koulun avarassa hallissa. Edessä on heti viikonloppuna paikallisten kuorojen ”Venetsialaiset”, joihin mekin nyt osallistumme ulkotiloissa kaupungin keskustassa. Oma osuus käsittää neljä laulua, lisäksi toiset neljä yhteisesityksenä muiden kuorojen kanssa. Laskin että meitä on kaikkiaan seitsemän kuoroa, eli yhdessä muodostamme aika muhkean joukon.

Omat biisit on helpohko palauttaa mieleen näinkin lyhyellä ajalla, ja yhteislauluistakin kaksi (Rantasi autius ja Kalliolle kukkulalle) on stemmoineen vanhoja tuttuja. Mutta ne toiset kaksi… En muista ikinä laulaneeni Suomen laulun ja Finlandian alttostemmaa. Noinkohan menee pelkäksi suun aukomiseksi – joka tosin ei maskin alta näy! – esitystilanteessa. Hankalaa.

Mutta harmittelut sikseen – päällimmäisenä on iso ilo siitä, että ”jälleen yhtehen yhyimme” vaikkakin naamaroituneina ja turvavälit pitäen. Olen kaivannut yhdessä laulamista ja ihan tekniikkatreeniäkin. Ei niitä harjoitteita ole tullut yksin tehdyksi koko kesänä. Ja live-konserttien suhteen kuiva kausi jatkui. Siihen ikävästi tottuu tai turtuu, niin ettei lopulta oikein muista live-musiikkia olevan olemassakaan. Olihan toki Kuopio-Rock, mutta siihen tungokseen en ole ennenkään tuntenut vetoa. Minun nuoruudessani ei rock-festareita ollut enkä siis oppinut niillä käymään.

Ai niin, minullahan on ollut nykyisin tapana liittää postauksen loppuun kuunteluvinkki, laulu ja/tai esiintyjä jonka haluan nostaa esiin. Mitäs, mitäs, mitäs laittaisin tällä kertaa…? Juu – tässä se on! Lauluntekijäpari Lennon & McCartney tekaisivat kotikaupungin (Liverpoolin) tytölle makoisan jazzvalssin, joka on jäänyt turhan vähälle huomiolle. Minuun se kilahti heti ensi kuulemalta silloin joskus anno dazumal. Kas tässä:

Tämän kirjoitti jamatar 25.8.2021.