Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 1. lokakuu 2009 kello 12:05
Tällä viikolla kaikissa ryhmissä on kuultu poikkeuksellisen hyvää laulamista. Vai pitääkö tässä alkaa ajattelemaan, että laulaminen on muuttunut pysyvästi toiselle tasolle? Se jos mikä olisi aivan loistavaa ja suuri ilon aihe meille kaikille!
Jatkoryhmissä On suuri sun rantas autius alkaa pikku hiljaa sujua. Korvia hivelevästä harmoniasta päästään siis jo nauttimaan. Kiiriminna sen sijaan aiheutti suurta hämmennystä: missä sanat menevät, mitä minun pitää laulaa, miten räppi rytmittyy. Ei hätää! Tällaisissa kappaleissa ajan täytyy antaa vaikuttaa. Kerralla kaikkea ei voi eikä tarvitse sulattaa hetkessä. Laulu valmistuu aina ajallaan.
Toivottavasti kehuminen ei ole kokenut inflaatiota, mutta aihetta siihen on ollut runsaasti. Saanhan kuulla samaa komeaa laulamista ensi viikollakin?