Käyttäjän Marita Jama lähettämä 3. marraskuu 2009 kello 15:02
Joulu lähestyy lähestymistään: Eilismaanantaina 2.11. laulettiin Jaanan koulussa lisää joululauluja. Sibeliusta ja muuta. Nyt valkeni mikä tekee sen oleellisen eron iskelmälaulajan ja klassisen laulajan välillä, esittivätpä nämä mitä tahansa. Iskelmätyyppi värittää ja fraseeraa, klassinen pyrkii ulosantamaan nuotit mahdollisimman puhtaasti ja yksinkertaisesti. Siinäpä se! Iskelmätyyppi varmaan tahtoo painotuksillaan tuoda esiin tunnetta tai tunnelmaa. Mutta tunne ei ole äänellä tehtävä temppu vaan ajatus, tai oikeammin mielentila, joka välittyy äänen kautta. En ole tätä näin tarkkaan tajunnut ennen kuin Jaana selkeytti.
Hassua, miten on voinut vuosikaudet tai jopa vuosikymmenet laulaa jotain tuttua laulua kiinnittämättä kunnolla huomiota sanoihin. Esimerkiksi Sylvian joululaulu. Ensimmäinen säkeistö on koti-ikäväisen ihmisen puhetta. Mies (?) kuvailee haikeasti joulukuusien tuiketta siellä kaukana kotona, mutta majapaikan katosta riippuva lintuhäkki palauttaa karuun todellisuuteen. Häkissä on hiljaista, lintukin potee alakuloa vankilassaan. Toisen säkeistön laulaa lintu, joka hetken kuvittelee itsensä vapaaksi. Kolmannessa taas miehen kaipaus kotiin yltyy suorastaan pateettiseksi. Tulee tunne ettei laulaja enää koskaan pääse takaisin synnyinmaahansa. Lopuksi mies kuulee jo häkkilinnun laulussakin kadotetun onnelansa ylistystä.
Noinhan se menee, päättelin, kun nyt kävimme laulua läpi säkeistö säkeistöltä. Silti jokin runossa jäi vaivaamaan. Kaivoin esiin alkukielisen tekstin, joka vain lisäsi hämmennystä. Lintu on kotoisin Pohjolasta kuten mieskin, mutta onko lintu kuollut ja siksi vaiennut? Vai kuuluuko hauta Etnan juurella miehen ystävälle? Tai rakastetulle? Oli miten oli, laulu on kaunis ja ansaitsee paikkansa pidetyimpien joululaulujemme joukossa.
Jouluteema herätti taas yhden toiveen Jaanalle: Voisimmeko ehkä laulaa Wilho Siukosen hienon, aivan liian harvoin kuullun laulun JOULUN ODOTUKSESSA? Siinä jos missä pääsisi harjoittelemaan myös tunnetta, sillä laulu on täynnä erilaisia tunneailahduksia, sekä melodian että sanojen osalta.
Näin lehdestä että Kuopion Nuorisokuoro voitti TV:n kuorokisan. Niin sitä pitää! M-a-h-t-a-v-a-a-!!