Käyttäjän Marita Jama lähettämä 27. tammikuu 2010 kello 15:36
Maanantaikuulumisia: Olipa hauska juttu tuo kolmen laulun päällekkäin laulaminen, jonka Jaana antoi tehtäväksemme. Kukkuva kello, Kaksipa poikaa Kurikasta ja Mää mää lampaani soivat riemukkaasti yhteen, eikä sanojen sekamelskakaan ihme kyllä kuulostanut huonolta. Kuka lieneekään keksinyt, että juuri nämä viisut noin somasti rimmaavat keskenään? Varmasti on liuta muitakin lauluja joilla sama onnistuisi, pitäisi vain kokeilla…
Ei huopakurkkuni vieläkään pelaa kunnolla. Pelkkä puhuminen rasittaa, ja laulaessa ääni katkesi monta kertaa kuin kanan lento. Turvauduin mielikuvaharjoitukseen – olin voimakkaasti laulavinani, muodostin joka sävelen mielessäni vaikkei pihaustakaan tullut ilmoille. Tuntui lähes oikealta! 🙂
Odotan kahtalaisin tuntein perjantain karaokeiltaa. Hitto jos ei truutta toimi vielä silloinkaan! Olen jo miettinyt lauluja joita kokeilisin, jos valikoimista löytyy. Mutta eihän tässä auta kuin olla ja odottaa, milloin kurkkuvärkki suostuu leppymään. Se on suuttunut jostain ja hyysää pöpöä uumenissaan. Ootellaan siis.
Jaanan ehdottama kuorokokeilu tuntuu houkuttelevalta. Aion mennä mukaan vaikka se syökin tiistai-iltojen joogat niiden kolmen (?) kerran osalta. Että pitääkin olla kaiken mailman harrastuksia… Mutta tämä rauta vetää nyt enemmän.