Musiikki aikaansaa aivomyrskyn

Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 25. lokakuu 2010 kello 07:30

Tämä uutinen löytyi YLEn sivuilta:

Musiikki lohduttaa, rentouttaa, piristää ja jopa parantaa. Mutta miksi? Asia on tutkijoillekin vielä mysteeri. Aivotutkija Mari Tervaniemen mukaan se on kuitenkin jo selvää, että musiikki aktivoi aivoja hyvin monella tavalla. Kun korviimme kantautuu musiikkia alkaa aivoissamme tapahtua.

– Ihan ensimmäiset hermoimpulssit lähtevät sisäkorvasta ja etenevät sieltä
kuuloratoja pitkin aivokuorelle. Kuuloaivokuori ohimolohkossa aktivoituu, mutta myös muun muassa otsalohkon tarkkaavaisuusalueet ja jopa näköaivokuoren mielikuvien käsittelyyn liittyvät alueet, selittää Tervaniemi.

Sitä, miten musiikki meihin vaikuttaa selvitetään muun muassa seuraamalla
aivojen sähkömagneetista toimintaa ja niiden aineenvaihduntaa. Tutkijat
saavat arvokasta tietoa myös kysymällä koehenkilöiltä, millaisia tuntemuksia
ja kokemuksia musiikki saa heissä aikaan.

Äänet kietoutuvat kulttuuriin

Tutkijat ovat törmänneet kulttuurihistorian hämärässä aina myös jonkinlaisiin
merkkeihin musiikista. Tervaniemen mukaan vielä ei tiedetä, tuottiko ihminen ensin puhetta vai musiikkia.

– Kaikista kulttuureista löytyy musiikkia, vaikka se on hyvinkin erilaista kulttuurista riippuen. On spekuloitu, että on voinut olla jokin puheen ja musiikin yhteinen esimuoto, jonkinlainen laulunomainen protokieli, josta sitten puhe ja musiikki ovat eriytyneet.

Musiikki on kulkenut ihmiskunnan historiassa sukupolvelta toiselle ja sen omaksuminen ja oppiminen alkaa jo ennen syntymää. Niin rytmit, melodiat kuin niihin liittyvät liikkeetkin välittyvät kohdussa köllöttelevälle ihmisen alulle. Kohtu onkin tavallaan ihmisen ensimmäinen musiikkileikkikoulu.

Ilot ja surut soivat

Useimmille ihmisille musiikki merkitsee todella paljon ja sen pariin halutaan
hakeutua. Ennen kaikkea musiikkia pidetään toimivana tunteiden tulkkina.
Miksi näin on? Se onkin sitten jo paljon kinkkisempi kysymys.

– Ehkä siksi, että se on vaan niin ihanaa! Miksi, niin se on kaikkein isoin, vaikein ja mielenkiintoisin kysymys. Sitä me parhaillaan selvitämme ja olemme vielä kaukana lopullisista vastauksista, toteaa Tervaniemi.

Tutkijankin mukaan ihmisellä on usein jopa hämmästyttävän tarkkoja tapahtumamuistoja esimerkiksi siihen liittyen, missä jonkun tietyn laulun on ensikertaa kuullut.

– Ehkä se on niin, että kun hakeudutaan musiikin pariin, hakeudutaan samalla muistojen luo, sanoo Tervaniemi ja kertoo itse käyttävänsä musiikkia päivästä riippuen joskus virkistymiseen ja joskus rauhoittumiseen.

Uusia musiikkilajeja kannattaa maistella

Yksi rakastaa rokkia, toinen poppia ja kolmas lumoutuu klassisesta musiikista. Jos on koko ikänsä inhonnut tiettyä musiikkilajia, niin koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa siihen korviaan totuttaa.

– Oppimishistorialla on musiikkimaussa iso merkitys eli sillä minkälaiseen musiikkiin on saanut ensimmäisenä kosketuksen. Musiikilla on myös sosiaalisia merkityksiä ja nuori voi vaikka kapinoida kuuntelemalla juuri sitä musiikkia, josta vanhemmat eivät pidä.

Mikäli musiikkimaun avartaminen kiinnostaa, on uusiin musiikkilajeihin tutkijan mukaan ihan mahdollista tykästyä.

– Kannattaa aloittaa tutustuminen avoimin korvin ja aloittaa sellaisesta, mikä
tuntuu mukavimmalta ja vähiten ärsyttävältä, niin kyllä se siitä sitten lähtee.

Tuntematon hyväntekijä

Musiikin parantavista voimista on niistäkin olemassa jo tutkimusnäyttöjä.

– Musiikin kuuntelu voi nopeuttaa paranemista esimerkiksi aivohalvauspotilailla. Myös psykiatristen- ja kipupotilaiden musiikin kautta saamasta avusta alkaa olla tutkittua tietoa.

Tervaniemen mukaan musiikin parissa painivien tutkijoiden työlle ei kuitenkaan vielä loppua näy.

– Suurinta osaa musiikin havaitsemiseen ja musiikkiemootioihin liittyvästä
aivoperustasta ei tiedetä vielä. Vasta parikymmentä vuotta tosin näitä asioita on tutkittu. Juuri musiikkimuistojen, musiikin herättämien emootioiden ja motivaation kehä on vielä selvittämättä, kertoo Tervaniemi.

YLE Keski-Suomi / Heli Kaski

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s