Klenkkakoipi toipuu

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 13. huhtikuu 2011 kello 14:47

Nilkka on vielä kipeä ja turvoksissa mutta kestää sentään jo kävellä. Toivottavasti paraneminen edistyy samaa vauhtia, ettei tassu tuota harmia ensi viikolla kun tallaan Berliinin keväisiä katuja.

Olipa kiva olla kuorossa taas – minultahan jäi kaksi tiistaita väliin työn ja koipirikon takia. Ja mikä hauskinta, treenattiin uusia lauluja. Hjalmar Backmanin On kesän kirkas huomen on tuttu jo kouluajoilta, mutta sitä en tiennyt että säveltäjä oli Tampereen tuomiokirkon urkuri. Oppia ikä kaikki. Kuorosovitus kuulostaa lupaavalta kauniine harmonioineen. Toinen uutuus Leijat oli Jaanan käsissä saanut uudet pirtsakat pap-pap-pap-mausteet. Totta vieköön se papattelu ei ole ihan helppoa! Minulla tahtoi henki loppua, kun joutui sillä lailla pidättelemään ja säätämään ilman kulkua. Mutta uusien stemmojen opettelu virkistää ihmeesti.

Netissä seilatessa osuin Florence Foster Jenkinsiin, maailman kehnoimpaan oopperalaulajattareen, jonka kaameita esityksiä yleisö jollain kieroutuneella tavalla rakasti. Naisparka ei itse ollenkaan tajunnut tilaansa vaan veti antaumuksella nuotin vierestä. Daamista on tehty näytelmäkin, jonka pääosan esittäjä joutuu vasiten opettelemaan miten laulaa huonosti. Se vaatii taitoa, sillä laulaminen ei saa kuulostaa parodialta.

Kuunneltuani miten Miss Foster Jenkins murhasi Mozartin Yön kuningattaren aarian löysin toisenkin häkellyttävän version kyseisestä biisistä. Robin Schlotz, 14-vuotias poikasopraano, pisteli aarian kirkkaasti kaikkine koloratuureineen. Teknisesti puhdas suoritus (ainakin minun korvissani), tulkintapuolta ei poitsulta ymmärrettävästi voinut odottaakaan. Lumouduin erityisesti katsomaan pojan suuta, kuinka hän muodosti ääniä. Suosittelen näitä kahta YouTube-elämystä muillekin, jos kaipaatte vaihteeksi jotain hiukka erikoisempaa.

Nuottikoulussa taputettiin rytmejä, haa, tästä olen aina tykännyt. Aiemmin on tullut taputelluksi vähän flamencoa ja monikerroksisia marokkolaisrytmejä. Nyt huomasin ilokseni osaavani hahmottaa rytmin nuoteistakin. Sävelten ja niiden korkeuserojen hahmottaminen onkin sitten pitempi projekti. Kvintit, septimit ja mitä niitä on, ovat Jaanan selittäminä kyllä ihan järkeen käyvä juttu. Ja se viittomismetodi toimii varmasti, kun tarpeeksi harjoittelee. Kopsasin käsimerkit netistä, aikeena opetella ne ulkoa. Mutta miten käynee jatko-opintojeni kanssa? Se nähdään syksyllä.

 

Kommentoinut Jaana Turunen 15. huhtikuu 2011 09:56

Tässäpä nämä näytteet. Tiesittekö, että nuorten poikien äänet ovat korkeimmat? Elina osaisi kertoa tästä asiasta lisää, sillä hän on perehtynyt opiskeluaikoinaan nimenomaan nuorten poikien musiikkikoulutukseen ja toiminut pitkään Poikakuoro Pirkanpoikien kannatusyhdistyksessä mm. konsertteja tuottaen.

Kommentoinut Jaana Turunen 15. huhtikuu 2011 09:55

Kommentoinut Jaana Turunen 15. huhtikuu 2011 09:53

Kommentoinut Minna Kumpulainen 15. huhtikuu 2011 09:28

Aika mahtavasti tuo 14v. poika kyllä vetää tuon aarian ja niin kevyen näkösesti kuitenkin. Samalla katsoin tuossa sitten, kun papukaija ”laulaa” myös samaa aariaa. Ei ihan niin hienosti ehkä, mutta aika hauska 🙂

Kommentoinut Jaana Turunen 14. huhtikuu 2011 17:38

Ok. Minäpä kaivan ne esiin sopivan tilaisuuden tullen. Ehdottamasti tutustumisen arvoinen rouva. 🙂

Kommentoinut Marita Jama 14. huhtikuu 2011 11:33

Tosiaan, Orson Welles taisi käyttää tätä daamia materiaalina elokuvassaan Citizen Kane. Siinähän upporikas lehtipohatta avaa rahalla harrastelijalaulajatar-vaimolleen ovet parhaimpiinkin oopperataloihin. Leffa muuten on kuin onkin maailman kaikkien aiokojen paras! (Sellaiseksi yhä uudestaan äänestetty.) – Kuule Jaana, pelkäänpä etten osaa noukkia videoita tänne meidän saitille. Olen täysi tumpelo sellaisessa. Mutta Jenkinsin löydät esim. haulla ”Miss Jenkins Massacres Mozart” ja pojan ihan nimellään Robin Schlotz. Joten jos haluat rikastuttaa videovalikoimaamme näillä, tee se por favor…

Kommentoinut Jaana Turunen 14. huhtikuu 2011 10:16

Laitapas Marita nuo videot tänne nähtäväksi. Embed-koodin kopioimalla ne saa siirrettyä tänne sivustolle. Ko. oopperalaulajatar on todellakin elämys. Hänen rikas aviomiehensä kustansi aikanaan rouvan konsertit mm. Carnegie-hallissa ja levytykset. Kai joku uskaltautui kuuntelemaankin niitä…

Kommentoinut Minna Kumpulainen 13. huhtikuu 2011 15:56

Oo, uuttakin olette päässeet taas laulamaan. Minä muistan tuon ”On kesän kirkas huomen” laulun, kun eräs mummo vanhalla työmaallani tapasi sitä lausua hyvinkin tekstiin eläytyen. Säveltä en siksikään saa päähäni, kun runona tuon opin. Itseltäni tällä kertaa jäi laulut väliin keuhkokuumeen vuoksi. Ei mikään mukava tauti -varsinkaan kun ei henki kulje. Ensi viikolla saatan päästä kuoroon ainakin kuunteluoppilaaksi. En ole varma saanko/uskallanko vielä laulaa, kun keuhkoissa rohisee.

Viimeisimmät postaukset