Bidibidi-ledelede

Käyttäjän Rauni Kankaanmäki lähettämä 9. kesäkuu 2011 kello 13:10

Avoimen laulukoulun ensimmäinen tiivis oppimisviikko on takana ja eilen laulu- sekä harjoituskuviot luistivat jo kuin vanhoilta tekijöiltä. Hienoa kuultavaa kautta linjan ja erityisen iloista on huomata, kuinka jokainen ryhmän jäsen lähtee rohkeasti kaikenlaiseen luritukseen mukaan. Missä siis taasen luuraa se paljon puhuttu suomalainen ujous – ei ainakaan tässä sakissa. Lieneekö sitä edes olemassakaan? (Samaa ihmettelin jo kirjoituksessani 24.5).

Onko syynä muuten suomalainen suhteellisen matala puhetapa vai joku perimä, kun eilen pääsi taas toteamaan, kuinka matalalle osa naisista pystyy laulamaan. Olen itse ollut kuorovieraana keskisessä Euroopassa ja siellä aina ihaillaan matalampia naisääniä. Ja tottahan se on, että jokainen oikealle taajuudelle viritetty ääniala tuo kuorolauluun muhevampaa sointia. Siispä matalaääniset leidit, rinta rottingille ja laulu kaikumaan! Ja kaikki muutkin mukaan.

Viikonloppua kohti mennään ja nyt tässä on maanantaihin saakka aikaa miettiä opittua kylkiluita levitellen, kuminauhat leukaperissä ja pää lähes tyhjänä. Ei hullumpi olotila ainakaan näin helteellä. Näin tänään Katriina-musikaalin mainoksen ja harmittelin mielessäni sitä, että olen syyskuussa jo Kymenlaaksossa, joten en pääse ensi-illan riemuun mukaan. Toivottavasti näen esityksen jossain vaiheessa syksyä kuitenkin. Lohtua tuo toki se, että ensi viikolla pääsee taas laulamaan Kallaveden laineille. Laulukoulun risteilylle mahtuu muuten vielä mukaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s