Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 1. elokuu 2012 kello 12:03
Viime torstaina teimme ikimuistoisen matkan Savonlinnaan oopperaa katsomaan. Mukaan oli ilmoittautunut 35 seilaajaa ja kaikki olivat paikalla satamassa laivan lähtiessä aamulla yhdeksän maissa. Koko yön jatkunut kaatosade vaihtui upeaksi aurinko- ja hellepäiväksi saman tien. Tänä kesänä on ollut pakko sopeutua päivittäisiin sateisiin kuin päiväntasaajalla konsanaan -ilman hellettä tosin. Siksi olikin aivan käsittämättömän hienoa, että reissupäivänämme Suomen suvi näytti parastaan.
Sään muuttuminen näkyi muutenkin: laivan henkilökunta kertoi laivan olevan täynnä matkustajia. Kaikki kynnelle kykenevät olivat myös lähteneet veneilemään ja mökkeilemään. Näitä rantaleijonia ja vesiskootterisankareita näkyikin matkalla erilaisten veneiden ja mökkirannasta vilkuttajien lisäksi. Parasta kuitenkin oli upea luonto, kapeat salmet ja kanavat ja tietysti iloinen ja laulava laivaseura.
Heinäveden reittiä kuvataan ”kappaleeksi kauneinta Suomea”. Ei ihme. Suurin osa seurueestamme oli kyseisellä reitillä ensimmäistä kertaa. Vehmersalmen jäädessä taakse siirryimmekin vesille, joilla ei ole ennen tullut seilattua. Suvasveden ylitimme laulaen ennen lounasta. Lounaan tarjoilu oli ajoitettu siten, että sen päättyessä saavuimme ensimmäiselle kanavalle.
Laulamisemme herätti ilmeisesti kiinnostusta muissa matkustajissa (joku järkyttynyt kasvokin näkyi tosin). Saimme useamman pyynnön laulaa myös kannella ja niin teimmekin matkan viime metreillä ennen saapumista Oraviin, jossa siirryimme bussiin ehtiäksemme Olavinlinnaan ennen esityksen alkua. Stemmat olivat ilmeisesti hyvässä kesäterässä ja minua vannotettiin kertaamaan niitä kuorossa syksyllä. Näin teemme.
Oravin pysähdyssä oli sen verran napakka, että yksi Jouko unohtui laivaan juttelemaan tuttavansa kanssa. Huudot lähtevälle laivalle eivät ilmeisesti kuuluneet, vaan jouduimme lähtemään -1 vahvuudessa eteenpäin. Laivayhtiölle iso kiitos tämän asian hoitamisesta: Jouko oli Savonlinnan torilla meitä vastassa, kiitos toimitusjohtajan venekyydin.
Pika välipalan/ aperitiivin kautta siirryimme kukin omaan tahtiin katsomaan Lentävää hollantilaista. Koska mukana oli konkarien lisäksi ensikertalaisia Olavinlinnassa ja oopperassa, pidin halukkaille laivalla pienen alustuksen oopperan historiasta, tulevasta esityksestä, Richard Wagnerista ja Savonlinnan oopperajuhlien satavuotisesta taipaleesta. Kerroin myös YLE Teemalta tullesta ohjelmasta Pyhän Olavin linnasta kalakukkojen kaupunkiin. Se löytyy YLE Areenasta ja on vielä nähtävissä reilun vuorokauden. Käy siis katsomassa se pikaisesti, kesto 6 min.
Oopperan näkeminen ja kuuleminen Olavinlinnassa on aina elämys. Niin tälläkin kertaa, joskin esitys jäi hieman jämähtäneeksi pönöttämiseksi. Pääparin välillä ei kipinöinyt, kuten asiaa kommentoitiin. Sen sijaan laulajien taito oli huomattavaa, mistä poikikin kotimatkalle keskustelua oopperan laulamisesta, rooleista, fakeista, laulajan formanteista ja muista erityispiirteistä. Väliajalla nautimme asiaankuuluvat mansikkaleivokset kahvin ja kuohuviinin kera Linnantuvassa.
Väsyneinä ja onnellisina (ja ehkä hieman nälkäisinäkin) saavuimme Kuopioon puolen yön tietämissä. ”Seuraavan kerran Veronaan”, kuului toive.
Kommentoinut Jaana Turunen 6. elokuu 2012 12:10
Kiitos kiitos! Veronaa on kovasti kyselty ja samoin on jo ”ilmoittauduttu” ensi kesän Savonlinnan reissulle. Jonnekin mennään varmasti…
Kommentoinut marja-leena nevalainen 3. elokuu 2012 16:11
Tervehdys,
nyt kun viikko on viehrähtänyt upeasta risteilystä Saimaan aalloilla ja Savonlinnan oopperasta, haluan kiittää Jaanaa taas kerran hyvin organisoidusta ja ihanasta retkestä sekä muita mukana olleita hyvästä ja rentouttavasta seurasta. Ystäväni Raija oli vaikuttunut Jaanan kertomasta oopperan historiasta. Myös itse ooppera teki vaikutuksen saaden hänet vakuuttuneeksi, ettei vierailu Savonlinnan oopperajuhlilla jäänyt viimeiseksi. Itse tein matkan ensimmäistä kertaa laivalla, josta olen aina haaveillut. Eikä laivamatka tosiaankaan ollut pettymys. Matka taittui hyvässä säässä huomaamattomasti, ohjelmaa oli sopivasti, ei kerennyt pitkästyä. Oopperan lisäksi kansainvälinen tunnelma Savonlinnan oopperajuhlilla on aina kiehtonut. Eikä se jättänyt kylmäksi tänäkään vuonna, kun kuljimme illan hämärässä kohti linja-autoa. Erittäin tyytyväisin mielin palasimme Kuopioon aivan kuin olisimme olleet poissa kaumminkin. Kiitos Jaana, jäämme odottamaan seuraavaa tapahtumaa. Verona?
Mari, Raija ja Marja- Leena