Negro Spirituals + muuta henkevää

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 10. helmikuu 2013 kello 16:02

Pitkään sitä odotettiin ja hartaasti siihen valmistauduttiin – nyt se on sitten ohi! Nimittäin Maestra-laulajien kuoron (meidänkin pitäisi keksiä itsellemme vetävä nimi Beatin ja Kukkumarallan tapaan, eikö vain?) keikka Kallaveden kirkossa.

Aamulla paikalle saavuttua meidät säikäytti yllätys: kanttori Riku oli vuorostaan menettänyt äänensä. Onneksi täysin toipunut Jaana pystyi hoitamaan hänen lauluosuutensa messussa. Ennen kirkkoväen saapumista kävimme läpi kaikki laulut ja psalmin, jonka kertosäkeen ”Ole minulle kallio” Riku vedätytti aika vauhdikkaaseen tempoon. Eipä nukahtaisi seurakunta penkkeihinsä siinä kyydissä…

Porukkaa tuli lähes salin täydeltä, ei tosin niinkään meidän vuoksemme vaan koska mukaan oli kutsuttu rippilapsia perheineen. Ja mitäs, kivahan se oli laulaa isolle kuulijakunnalle. Vähän jännitti milloin seistään, milloin istutaan ja mihin väliin tuikataan mikäkin numeromme. Jaanan merkkejä seuraten kaikki kuitenkin meni kohdalleen. Viimeinen vetomme Wade in the Water jopa kirvoitti yleisöstä spontaanit aplodit. Kunnialla selvittiin, vaikka hiomavaraakin jäi kevätkonserttiamme varten. Niin pitää ollakin: aina kohti parempaa.

Jaana on aloitellut äänissä laulamista myös laulutaitotunneilla. Lastenlaulu Pyry pyry pyry hei ja ortodoksien onnitteluhymni Armorikkaita vuosia ovat ensimmäiset harjoituskappaleet. Hyvä juttu!

Niin laulutaidossa kuin kuorossakin Jaana nostaa vahvasti esiin täydellä intensiteetillä laulamista. Siis että ajatus on aina mukana, että elämme joka hetki siinä mitä laulamme. Olemme LÄSNÄ. Se vaatii keskittymistä ja yhä uudelleen heittäytymistä – mutta palkitsee myös, vie laulamisen uudelle tasolle. Niiaan syvään Jaanalle, joka jaksaa loputtomiin patistaa meitä tähän eikä hyväksy mitään vähempää.

Hankalia kohtia treenatessa Jaana saattaa laulattaa meillä pientä fraasinpätkää monta kertaa putkeen. Sille on nimikin: sävelmuistiin istuttaminen. Niinpä: toistot hakkaavat nuotit nuppiin aika tehokkaasti. Tästä juohdunkin pohdiskelemaan absoluuttista sävelkorvaa. Sen omaavalla henkilöllä sävelmuisti toimii automaattisesti. Tai jopa niin että se on enemmän aisti kuin muisti. Henkilö hahmottaa sävelkulut erehtymättömästi ja pystyy tuottamaan aina oikeat sävelet. Mutta sävelaistiakin voi siis harjaannuttaa, opettaa korvaansa tunnistamaan intervallit.

Voice of Finland -laulajakisa on taas alkanut TV:ssä. Mahtavaa nähdä ja kuulla niin paljon hyviä laulajia, joille laulaminen on todella palava intohimo. Ja miten paljon Suomesta löytyy kovan tason esiintyjiä, joista emme ole tienneet mitään!

TV:ssä alkoi pyöriä toinenkin musiikillisesti kiinnostava TV-ohjelma, Treme, joka kuvaa elämää New Orleansissa hirmumyrsky Katrinan jälkeen. Siinä kuullaan paljon juurevaa jazzia oikeiden new orleansilaismuusikoiden soittamana. Ennätin käydä jazzin synnyinkaupungissa vuosi ennen tuhotulvaa, ja seurasin sitten tulvauutisia sydän kurkussa. Toiveena on päästä sinne vielä joskus uudestaan…

Kommentoinut Jaana Turunen 11. helmikuu 2013 09:48

Huomasitteko lauantain Savon Sanomista tämän? Ei ihme, että kirkossa oli kuulijoita niin paljon.

Kommentoinut Jaana Turunen 10. helmikuu 2013 19:34

Kiitos Marita tilannepäivityksestä! Olen kanssasi täysin samaa mieltä: kunnialla selvittiin. Harjoitusmäärään ja kellonaikaa nähden laulut menivät hienosti!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s