Käyttäjän Marita Jama lähettämä 28. helmikuu 2013 kello 23:00
Kävin taas pitkästä aikaa Oopperassa – eli leffateatteri Starissa katsomassa satelliittilähetyksenä Metropolitanista Giuseppe Verdin Rigoleton. Gildan Caro nome -aarian kohdalla sydän oli taas kerran pakahtua muistojen vyöryessä mieleen. Met’in versiossa tarina oli siirretty 1960-luvun Las Vegasiin, pelureitten ja mafiamiesten maailmaan. Hyvin toimi! Ja solistit tietenkin huipputasoa, myös näyttelijäntaidoiltaan.
Mutta palataanpa arkeen ja nuotinlukuun. Ne hemmetin käsimerkit! Osaan kyllä jotenkin viittoa ne järjestyksessä – mutta auta armias, kun ne tulevat harjoitustehtävässä miten sattuu… ja sävelet pitäisi samaan aikaan laulaa ja viittoa. Ei tule mitään. Käpälä halvaantuu, tai sitten pää. Yhtäaikainen viittominen ja laulaminen on minulle toistaiseksi mission impossible.
Nuotinluvussa harjoittelemme myös puhekuorobiisiä, jossa pitää olla turkasen tarkkana rytmityksen kanssa. ”Montako ’tavia’ tässä oikein on?” parahdin epätoivoissani. ”Älä laske taveja vaan tahteja”, ohjeisti Jaana. No niinpä tietenkin! Jos osaa laskea tahdit (ja taukojen kestot) oikein, pysyy kyydissä.
Kuorossa ryhdyimme työstämään myös vähiten harjoiteltuja juttuja kuten Linjuripolkkaa ja Libertangoa. Siinä ne taitaakin olla meidän ohjelmiston ääripäät! Kärjen-Helismaan hersyvä kupletti ja Piazzollan raffinoitu tango. Ahnaasti käytiin kummankin kimppuun. On ihana treenata HYVIÄ kappaleita, lajityyppiensä helmiä.
Torstaina, tänään siis, oli karaokeilta. Meitä oli toistakymmentä innokasta osallistujaa. Mikin ja valmiin säestyksen kanssa laulamisessa on jotain oudon kiehtovaa. Saa hetken olla ikään kuin joku muu, heittäytyä laulun vietäväksi. Ja jokaista kannustetaan. Epävireiset sydämet meni minulta todella nimensä mukaisesti, kun en millään tahtonut päästä samaan sävellajiin orkesterin kanssa. Hämmentävä tunne: sisäiset korvani kuulivat miten sen pitäisi mennä, mutta kurkusta tuli jotain lähimaastosta. Uhhuh… Mutta kivaa oli ja monta sykähdyttävää esitystä kuultiin. Peukkua erityisesti ensikertalaisille!
Tiedoksi jazz-teemalaisille ja muillekin joita saattaisi kiinnostaa: Anttilassa on myynnissä kolmen cd:n boksi Ladies Sing the Blues, hintaan 9,99 e. Silkkaa hunajaa!
– Ja ei kun rentoisaa talvilomaa kaikille.