Luonnoton klassinen ääni?

Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 17. elokuu 2013 kello 11:00

Vesa Sirénin kirjoitus tänään Helsingin Sanomissa antoi vähintäänkin paljon mietittävää. Kulttuuriuutisen otsikko Oopperatähti Natalie Dessay jättää oopperan Turun musiikkijuhlien j… ei vielä herätä kummastusta, mutta alaotsikko sitäkin enemmän. Sen mukaan Natalie Dessay ei pidä klassisesti koulittua ääntä luonnollisena. Se on aika rajusti sanottu oopperalaulajalta.

Perusteluna epäluonnollisuudelle Natalie Dessay kertoo vaivoista, joita hänelle ja muille laulajille on oopperasta tullut. Sitä, onko syynä laulaminen itse, jännitys, laulamisen määrä, muut elämäntavat vai näiden jonkinlainen yhdistelmä, ei tiedetä. Kirjoitin alkuviikosta toisessa blogissani Laulaminen on epäluonnollista toimintaa. Tämä sitaatti juontuu siitä, ettei kehoamme ole suunniteltu laulamista varten; laululihasten tärkeämpi työ on ilman kuljettaminen keuhkoihin ja pois.

Klassinen laulutapa kuitenkin tuntuu kehossa äärimmäisen luonnolliselta ja miellyttävältä. Olen ollut varsin yllättynyt siitä, miten Maestran klassiset Teematunnit ja tulevan syksyn kurssi ovat kiinnostaneet monia. Selitys löytyy ehkä juuri siitä fyysisestä mielihyvästä, jota klassinen laulutapa tuo. Sen kaltaisia kommentteja olen monen suusta kuullut. Mielihyvän tunnetta lisäävät tietysti myös upeat sävellykset ja laulujen tekstit.

Klassinen laulu on muutakin kuin oopperaa. Vanhan musiikin äänenkäyttö eroaa huomattavasti Wagnerin oopperoiden ääni-ihanteesta. Lied-musiikkin tulkintaan taas voi käyttää monenlaisia lähestymistapoja. Silti tietyt asiat äänessä ohjaavat meitä pitämään näitä laulutapoja klassisina. Kuultavaa lopputulosta voi pitää epäluonnollisena, jos ei ole tottunut siihen. Epäluonnollisuus voi siis tarkoittaa sitä, ettei ääni kuulosta samankaltaiselta kuin puheääni.

Olen itse saanut klassisen laulukoulutuksen. Se ei ehkä ollut ensimmäisenä mielessä aloittaessani laulutunnit, mutta muunlaisia ei silloin ollut tarjolla. Tämän kesää olen kuitenkin harjoitellut toisenlaista laulamista: olen palauttanut koulutuksen myötä hävinnyttä, yksinkertaisinta puhelaulutapaa. Vuodet klassisen laulun parissa ovat nimittäin muuttaneet kurkkuni ”perusolemusta”, mitä en ollut aiemmin havainnut. (Vrt. vuosien aikana tullut huono ryhti, joka oikeaan korjatessa tuntuu oudolta.)

Olen myös opetellut tekniikoita, joita käytetään pääasiassa popmusiikin puolella. Näissä tekniikoissa lähtökohta on korvan perusteella luonnollisempi kuin klassisessa laulussa. Klassisesta laulusta tuttu fyysinen mielihyvä löytyy myös sieltä varsinkin silloin, kun koko keho toimii laulamisen tukena. Eri tapoja kokeillessa ja vertaillessa huomaa, miten haastava laulutapa ooppera on. Sen hallinta osoittaa suurta taitoa, mutta se ei anna valmiuksia muunlaiseen laulamiseen.

Natalie Dessay kertoo artikkelissa halustaan palata näyttelijän työn pariin. Hän kertoo myös tulevasta projektistaan, jossa hän aikoo laulaa ”normaalilla” äänellään. Tätä odotan mielenkiinnolla. Kun kuuntelee vaikkapa Dessayn laulamaa upeaa Yön kuningattaren aariaa, on vaikeaa kuvitella, miltä hänen ”normaali” äänensä kuulostaa. Mielenkiintoni kohdistuukin siihen, pystyykö hän todellakin poistamaan klassisen laulun piirteet äänestään kokonaan. Se on mahdollista, jos hallitsee instrumenttinsa täysin.

p.s. Klassisen laulun ja muun välisistä eroista on tulossa lisää Avoin laulukoulu -blogissa tänä syksynä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s