Käyttäjän Marita Jama lähettämä 14. syyskuu 2014 kello 17:31

Olipa vilkas lauluviikko!

Maanantaina Maestralaulajissa analysoitiin laulun Syömmes on jäätä rakennetta. A-A-B-A, aika yleinen kaava. Tuumittiin myös miten mikin säkeistö esitettäisiin, että tarina tulisi parhaiten ulos. Eri kohtia korostamalla voi esitystä sävyttää eri tavoin. Tunnin lopuksi vetäistiin vanha jazzralli Kissa vieköön, joka saa aina hyvälle tuulelle. M.A. Nummisen ja Pedro Hietasen mainio uusrahvaanomainen tulkinta on kuultavissa täältä: http://youtu.be/Hw0Gc8DL2v4

Tiistaina kuorotreeneissä läpikäytiin lauantain satamakeikan laulut, joiden alttostemmat olin viikon mittaan urakoinut takaisin ”unohduksen yöstä”. Tulihan ne sieltä… Uuden ohjelmiston (Glorian Nouskohon Luojan luo ja Riemuita saa) kanssa ollaan vielä alkutekijöissä. Ja ensi viikolla pitäisi jo harjoitella kaupunginorkesterin kanssa!!

Torstaina olin Sound of Musicin toisessa ensi-illassa. Valopöytä ei kaatunut kuten edellisiltana (lehdestä luin), ja muutenkin esitys oli mitä nautittavin. Tässä musikaalissa on monta hittiä ja kelpo tarinakin, ei siis ihme että se kuuluu ikisuosikkeihin. Perus- tai oikeastaan täyskorjattu teatteritalo sai uuden avauksen todella komeasti ja kansaan menevästi.

Lauantaina VIMMALLA oli siis kuoroleiri ravintola Ajassa, mistä pistäydyimme satamassa laulamassa ”Minna Canthina aikaiselle” risteilylle lähtijöille. Sekä risteilyvieraat että me olimme teeman mukaisesti pukeutuneet vanhaan tyyliin, ja laulummekin olivat suurelta osin Kuopion laulujuhlien 1891 ajoilta. Sää oli kuin unelma, aurinko paistoi ja Kallavesi kimalsi kun vedimme settimme ensin Ukko-laivan kannella ja vielä toiseen kertaan rannassa. Oli hauska keikka!

Pääosa kuoroleiristä omistettiin tietenkin tulevalle jouluohjelmalle. Miksi muut stemmat saivat treenata erikseen enemmän kuin me altot? Sävelkulkujen kertailu ilman toisten ”häirintää” olisi tärkeää meillekin. Uuden, juuri opeteltavan pätkän saattaa pystyä laulamaan oikein yksin – mutta kun muut stemmat tulevat mukaan, kaikki katoaa taivaan tuuliin. Ikään kuin tietää miten se menee, mutta ääntä ei löydä. Tämä vaihe koettelee hermoja – sekä maestramme että meidän. Mutta eteenpäin, sanoi (jälleen kerran) mummo lumessa.

Kommentoinut Marita Jama 15. syyskuu 2014 16:34

Hienoa että musikaalin MOLEMMISSA lapsimiehityksissä se pienin on Kukkumaralla-kuorosta. Kumpikin tyttö on aivan hurmeli roolissaan. Käsitin että Beat-Ella on yksi isommista tytöistä, mutta ei taida ollakaan?

Ahaa, ei siis treenatakaan vielä sinfoniabändin kanssa. Helpotus! Ja vielä lisää helpotti kun löysin ne Gloria-stemmalinkit. Niiden avulla on hyvä opetella.

Kommentoinut Jaana Turunen 15. syyskuu 2014 15:08

Oikastaanpas ensin, me harjoittelemme tiistaina musakeskuksella keskenämme, ei orkesterin kanssa -vielä.

Videolinkkisi on ihana. Tämä on se versio, joka minulle tulee ko. laulusta ekana mieleen.

The Sound of Music osoittautui huolella ja hyvin tehdyksi musikaaliksi, jota mielellään suosittelee katsottavaksi. Erityisen ihana oli tietysti seurata pienimmän  -Kukkumarallasta tutun- tähden esiintymistä. Toinenkin lapsikuorolainen esiintyy samassa roolissa ja onneksi pääsen näkemään hänetkin lavalla muutaman viikon päästä.

En tiedä muista, mutta minusta oli mehut poissa lauantaina, kun lopulta selvisin kotiin kymmenen jälkeen. Pitkä leiripäivä, keikka satamassa ja päälle musikaali oli hieno, mutta uuvuttava paketti. Ja tulokset hyvät. Iso kiitos kaikille mukana olleille!