Slaavilaista

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 3. toukokuu 2015 kello 13:30

Nyt päästiin asiaan! Nimittäin venäläisiin lauluihin viimeisellä Maestran Kansanlaulu-teematunnilla. Löysin venäläisen lauluaarteiston Yleisradion vuosinani ja se nostatti niin vahvan tunnelatauksen, että tivasin vanhemmiltani olisiko suvussamme slaavilaista verenperintöä. Pettymyksekseni löytyi vain äidin puolelta Polak-niminen, Ruotsin vallan aikana Pohjanmaalle kulkeutunut, ilmeisesti puolalainen sotilas. Mutta ne laulut! Sydän alkoi taas sykkiä kiivaammin kun pääsin niitä laulamaan.  Tässä on jokin syvä, sielun pohjia sivelevä yhteys, jota ei siis verenperintökään selitä.

Olen näitä vähän venäjäksikin  laulanut kielen alkeita opetellessani. Maestra-tunnin säteilevin helmi oli Matushka eli Äitiseni, koskettavan kaunis laulu. Toin aikanaan Moskovasta levyn, jolla Neuvostoliiton Joan Baeziksi tituleerattu folk-laulaja Zhanna Bishevskaja esittää Matushkan sielukkaasti itseään kitaralla säestäen. YouTubesta löytyi Zhannan myöhempi, edelleen sielukas tulkinta: https://youtu.be/CP34xxHKDTM Kuuntele ja antaudu venäjänkielen pehmeän soinnin ja sävelten vietäväksi.

Kansanlaulut-blokki oli sisällöltään runsas – ehkä liiaksikin, sillä suppeampi valikoima olisi antanut aikaa tutkailla lähemmin eri maiden laulujen ominaispiirteitä. Nyt vain enimmäkseen laulettiin laulut läpi ja mentiin eteenpäin. Ehkä kannattaisi jatkossa keskittää koko periodi aina yhteen osa-alueeseen, kuten ”Pohjoismaat”, ”Itä-Eurooppa”, ”Lattarit”, ”Kaukomaat”…

Keskiviikkona vietettiin Maestran iloiset Kevätlaulajaiset perinteisesti Kaupungintalolla. Hyväsointisessa salissa on kevyt laulaa ja flyygeli säestyssoittimena on tietysti aivan toista kuin steinerkoulun ”saluunapiano”. Ja kyllä laulettiinkin niin että raikui! Tämän blogin pitämisestä kiitoksena sain käydä pokkaamassa Jaanalta paperikassillisen – ah! – tuoksuvia yrttejä. Mistä Jaana arvasikin että tykkään terästää yrteillä syömisiäni. 🙂

Vielä on kevään ohjelmasta jäljellä belttaus-kurssi ja Maestra on Stage. Ja tietenkin lasten ja nuorten kuorojen konsertit – niissä laulaa tulevaisuus, huomispäivän äänet.

Kommentoinut Marita Jama 10. toukokuu 2015 14:26

Kiitos Jaana palautteen palautteesta! Juu en minäkään 7 viikkoa pelkkää venäläistä (tai muutakaan kapeasti rajattua) haluaisi. Mut sillai et esim. venäläiset + muut slaavit + Balkan ois otsikolla ”Itä-Eurooppa”, sit vois olla ”Romaaninen kielialue” joka pitää sisällään monta maata ja musiikkityyliä, jne…

Syksyn teematuntiehdotuksistasi ostan välittömästi TANGON (argentiinalaisen ja saksalainen tunnusomaisimpina) ja KABAREELAULUT, ekoina tulee mieleen Brecht-Weill, Povel Ramel ja kantaaottavat Orvokkikabaree-laulut joissa Chydis oli säveltäjänä. Teatterilaulut on aina kiinnostavia!

Kommentoinut Jaana Turunen 5. toukokuu 2015 10:00

Kiitos Marita palautteesta! Kokeilin vähän toisenlaista lähestymistapaa ja toden totta, lauluja oli ehkä liikaa. On vaikea arvioida, mitä laulajat osaavat ennestään ja mitä eivät. Toisaalta 7 viikkoa pelkästään venäläisiä kansanlauluja olisi ehkä ollut sekin liikaa. Nyt jäi käymättä vielä monta hienoa aluetta, kuten Lähi-itä, Etelä-Amerikka, Afrikka jne. Osa lauluista menee toki muihinkin ohjelmistoihin.

Ensi syksyyn olen kaavaillut teematunneille (toivottavasti toteutuvat!) teemoiksi iskelmäpoppiä (1990-2000 -luvun suomalaista) ja argentiinalaisia tangoja (tai miksei tangoja väljällä määritteellä). Keväällä olisi taas klassisen musiikin vuoro ja minkä toisen? Olisiko ideoita/ toiveita? Kabareelauluja (Kurt Weill esim.), chansonia?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s