Me amatöörit

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 29. lokakuu 2015 kello 16:30

Amatöörillä tarkoitetaan ihmistä, joka intohimoisesti harrastaa jotain. Ei siis tee sitä ammatikseen vaan sulasta rakkaudesta. Itse sanakin juontuu latinan rakastaa-verbistä. Me maestralaiset ja alalaji vimmalaiset olemme amatöörejä sanan parhaassa merkityksessä: Me rakastamme laulamista ja kokoonnumme ilta illan jälkeen erilaisiin treeneihin kehittämään laulutaitoamme. Meille ei siitä tietenkään mitään makseta, päin vastoin satsaamme itse rahaa harrastukseemme.

VIMMA on puhdas amatöörikuoro, jopa niin että sinne ei ole mitään testejä eikä nuotinlukutaitoakaan edellytetä. Silti johtajamme Jaana harjoituttaa meitä hyvinkin puoliammattilaisvaatimusten mukaisesti. Kuoroon osallistuvilta edellytetään täyttä keskittymistä ja johtajan ohjeiden seuraamista. Harjoituskuri on jämpti eikä siitä lipsuta. Ja juuri näin pitää ollakin – jos kuoro olisi vain ”mukavaa yhdessäoloa”, motivaatio haihtuisi pian. Mitä mieltä olisi käydä treeneissä vain vähän laulelemassa hengailun lomassa? Ei mitään! Me haluamme mennä eteenpäin niin pitkälle kuin omat rajamme riittävät – ja rajoja siirtäen, jos mahdollista. Siksi teemme töitä treeneissä, moni vielä raskaan työpäivän jälkeen.

Viime treeneissä teimme kaanon-harjoituksen, jossa laulettiin kuutena ryhmänä tuntemattoman tekijän Dona nobis pacem -säkeitä. Se kuulosti hienolta ja oli hyvin opettavaista, kun siirtyilimme lennossa ryhmästä toiseen. Oikein hauska ja virkistävä tehtävä.

VIMMAn t-paitaprojekti käynnistyi mallikappaleiden sovituksella. Täytyyhän itseään kunnioittavalla kuorolla paita olla! Tähän asti olemmekin vain katselleet sivusta Beatin ja Kukkumarallan paitoja. Harmi vain (minusta) että meidän paitamme väri on tylsä musta. Mutta syy on selvä: väriä asuun tuovat käytössämme jo olevat huivit.

Teijan lattareissa laulettiin Mas que nada portugaliksi. Teija oli kirjoittanut meille sanat foneettisesti ja siitä sitten vain menoksi… Tokihan se portugaliksi paremmin saundaa kuin millään muulla kielellä ja kivaa oli leikkiä osaavansa. Amatööriyden iloja tämäkin!

Kommentoinut Jaana Turunen 30. lokakuu 2015 09:47

Kiitos Marita amatööri-termin avaamisesta! Se ei todellakaan tarkoita epä-ammattimaista häslääjää, kuten usein virheellisesti ajatellaan, vaan intohimoisesti asiaansa suhtautuvaa henkilöä. Sellainen vimma muuttuu usein myös tiedoksi, taidoksi ja osaamiseksi.

Kävin eilen Pöyhösen Annan (kuoronjohtajakollega tuomiokirkosta) pitkän keskustelun kuorotyöskentelystä ja pohdimme nimenomaan sitä, että kuoronjohtajan on syytä suhtautua suurella kunnioituksella laulajiinsa, joita ilman kuoroja ei ole. Yhdessä kohdatut haasteet, niiden selvittäminen ja yhdessä musisointi ovat vahvan kuoron rakennuspalikoita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s