Intohimon syvin olemus

Kaupungintalon juhlasali oli sunnuntaina taas täpötäynnä lauluintoista väkeä. Tällä kerta Suomi 100 -yhteislaulujen teemana oli ”haitarijatsi” eli iskusävelmät 1900-luvun alkukymmeniltä. Kipaleet olivat tuttuja mutta eivät ehkä kaikki ne taustatarinat, joita tilaisuuden vetäjä Jaana kertoili laulamisen lomassa. Ja taas mentiin. Kyllä oli komeaa, kun iso salillinen lauloi antaumuksella – sanoisinko intohimoisesti!

Jaana toi VIMMAN harjoituksiin konserttimme aloituskappaleen Jos mun tuttuni tulisi. Ja jopa syntyi kuorossa kuhinaa! Kantelettaresta poimittu tekstihän on todella raju hurjine kielikuvineen: ”…Sille kättä käppäjäisin, vaikk’ ois käärme kämmenpäässä, sille suuta suikkajaisin, vaikk’ ois suu suen veressä…”. Joku jupisi että kuinka me tämmöistä – ? No tämmöistä juuri, ja nimen omaan heti konsertin aluksi. Ladataan oitis faktat pöytään: nyt lauletaan Intohimosta isolla I:llä. Vuosisatojen, kenties tuhannen vuoden takainen kansanruno on tyrmäävän osuva kuvaus intohimon syvimmästä olemuksesta. Tuo pelottavan väkivahva tunne raivaa kaikki esteet, ylittää kaikki rajat eikä kavahda mitään. Tästä on Tulessa! -konsertissamme kyse.

Kaisa Korhonen levytti Jos mun tuttuni tulisi vuonna 1966, jolloin se tärähti myös minun tajuntaani. Myöhemmin Kaisa oli yksi opettajistani Teatterikoulussa, äitihahmo. Ja edelleen hänen suora, selkeä ja vakaa laulutyylinsä on minulle esikuva.

Toinen intohimokonsertin uusi laulu Sata salamaa herätti toisenlaista hämmennystä, ainakin minussa. Sen tekstihän on täyttä soopaa! Laiva on valmis nousemaan (mistä, mihin?!) ja rakkaus viedään turvaan ”maahan valkeaan”. Myrsky mylvii ja salamat räjähtelee, mutta ”toivo jäljelle jää”. Euroviisulyriikkaa pimeimmillään. Mutta sävelmä on menevä, enkä minäkään koskaan ennen edes kiinnittänyt huomiota tekstiin. Toimii parhaiten, kun ei ajattele sanoja.

Ylihuomenna matkustan Tampereelle katsomaan Leevi Madetojan oopperaa Pohjalaisia. Minulle se on erityinen omien pohjalaisten juurieni takia. Lapsina leikittiin ”häjyjä” kotitilan pihapiirissä niin että tallin portit tutisivat halkojen iskuista. Myös häjyt-ilmiöön voi sanoa liittyneen intohimoa – siltä mustemmalta laidalta.

Tämän kirjoitti jamatar 16.2.2017

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s