Hengähdyshetki

Kun viime VIMMA-treenit oli peruttu, syyslomamme pitenikin kahteen viikkoon. Oiva tilaisuus opetella ulkoa Muisto -lauluja! Ja asiaan paneutuminen kannatti: Eiliset harjoitukset lauloin läpi luntat pöydällä, ei kädessä. Uskalsin heittäytyä sen varaan, mitä juuri nyt osaan ja muistan. Riemukas vapautumisen tunne – vaikkei kaikki vielä ihan priimasti mennytkään.

Tämä on se ihana hengähdyshetki, kun työn alla oleva matsku on tuoreena muistissa ja laulaminen on rentoa. Viilausvaihe omine tuskitteluineen on edessä, mutta nyt nautitaan. Tai siis meikä nauttii; enhän tiedä kuinka tämä prosessi kuorokavereilla menee. Nyt on viisi laulua jotenkin hanskassa, stemmat ja sanat. Mutta Muistatko syyskuun, joka sävelten puolesta on meille altoille helpoin (koska laulamme pääosin melodiaa), on sanojen osalta hankalin. Siinä toistetaan yhtä ja samaa asiaa varioiden, eli heikosti apuja mieleen painamiseen. Kutsun tällaista laulutekstityyppiä ”sanahelinäksi”. Enkä arvosta sitä järin korkealle.

Hengähdyshetki on samassa jo ohi, sillä ensi viikosta lähtien alamme Muisto -laulujen ohessa opetella seuraavan teemakokonaisuuden kipaleita. Yksi kerrallaan nämä uudet biisit vievät meidät taas aloitusruutuun. Mutta näin Miniatyyrimme rakentuvat lomittain, jolloin meillä on ohjelmistoa mistä valita sitten kun on aika taas lähteä esiintymään. Siinä onkin kysymys: Koska ja missä? Sitä emme tänä poikkeusaikana voi tietää. Mutta me treenaamme luottaen siihen, että tämä menee ohi ja päästään taas konsertoimaan. Ei VIMMAN tarina peruuntuneeseen 10-vuotiskabareehen lopu!

Loppukaneetiksi jotain herkkää ja kaunista. Tsekatkaapa tämä: https://youtu.be/ynoVqMCo6V4

Tämän kirjoitti jamatar 28.10.2020.

Vastaa