Melkein perillä

Ai missä perillä? – No tietenkin Lauluklubi Maestran syyskauden lopussa! Jännitimme sydän sykkyrällä kuoroharjoitustemme puolesta, mutta kausi saatiin kuin saatiinkin ehjänä maaliin. Enää on jäljellä ensi tiistain Joululaulajaiset, jotka nyt vietämme sattumoisin omalla porukalla. ”Sattumoisin”? Niinpä. Se sattuma on kamala korona, joka on saartanut meitä ja koko maailmaa viime keväästä lähtien.

VIMMAN Miniatyyreistä on nyt alustavasti harjoiteltu 2/3. Maestran vuosikokouksessa nousi esiin innostava vaihtoehto: Jospa kolmanteen osioon otettaisiinkin Ystävyys-teeman sijasta lauluja taannoisesta Luonnossa -esityksestämme? Moni pitää sitä meidän onnistuneimpana ohjelmanamme, ja kukaties vielä palaamme siihen laajemminkin. Nyt Jaana saa valita luontolauluista viisi, jotka liitämme keväällä Miniatyyreihimme. Kerrassaan mainio idea!

Sonnustauduin kasvomaskiin ensi kerran alkuviikosta, kun käytin Mau-kissaani eläinlääkärillä. Maski ahdisti. En halua edes kokeilla laulaa sen kanssa – ellei tule pakko.

Katsoin Kuvakukossa elokuvan jazzlaulaja Billie Holidaysta. Hän oli yksi suurista, tulkintojensa sielukkuudessa yli kaikkien muiden. Mutta hänen elämäntarinansa oli surullinen. Kuunteluvinkiksi laitan nyt yhden ”Lady Dayn” kuuluisimmista lauluista. Sen sisältö järkyttää – ja on järkyttävän tosi: https://youtu.be/wHGAMjwr_j8

Tämän kirjoitti jamatatar 2.12.2020.

Vastaa