Apua, en ole hyvä tässä…

Maestra-sivusto vaihtoi alustaa ja jamatar-parka on taas kerran ihan kujalla. Blogieditori on eri näköinen ja tähän pitäisi osata kirjoittaa. Mutta yritetään.

VIMMA treenaa nyt kahtena ryhmänä, kummassakin kaikkia ääniä mahdollisuuksien mukaan. Miesääniähän on hankala jakaa kahtia, kun heitä on niin vähän. Ei olla saatu lassotuksi mukaan enempää! – Nyt tiistaina saatu uusi laulu Karhunpeijaispolska herätti tyrmistyneen ensireaktion. Stemmoja on viisi ja teksti loikkii kertausmerkistä toiseen kuin sekopää jänis. Apua! Jaana vakuutti että kyllä tämä tästä, kunhan alamme hahmottaa kipaleen rakenteen. Juu, ihan hauskat ainekset siinä on huuteluineen, tömistyksineen kaikkineen. Mutta kaoottinen alku sai meikämimmin haluamaan vajota pöydän alle. Kun en tajunnut mitään!

Toivon että laulettaisiin jo välillä myös niitä Muisto- ja Onni -miniatyyreja, etteivät vallan unohdu. Olisi kiva laulaa näitä jotka jo jotenkin osaa. Syyskauden lopussa osasin ne ulkoa, mutta tuskin enää. Itsekseen harjoittelu kysyy motivaatiota, joka ainakin minulta on tällä hetkellä hukassa. Kun ei tiedä koska, missä, milloin ja keille me näitä miniatyyrejamme laulaisimme… Eikä naamari päässä kahden metrin välein laulaminen ole mitään kuorolaulua. Naamari ahdistaa eikä yhteissointia (jos sellaista edes on) kuule. Vali vali!

Mutta kuulkaas – oletteko lukeneet Maestran sivuilta löytyvää VoiceManual-blogia? Se on silkkaa asiaa, toisin kuin nämä minun löpinäni. Aivan mainioita, kansantajuisesti kirjoitettuja juttuja laulamisen tekniikasta, genreistä ynnä muusta. Sieltä saa vastauksia omiin kysymyksiin ja kimmokkeita etsiä lisää tietoa. Mutta niin hyvä kuin VoiceManual onkin, yhä toivon myös tekniikkatuokioita (puolituntisia?) takaisin VIMMAN treeniohjelmaan. Ymmärrän, että nyt koronatilanteen vuoksi niille ei riitä aikaa. Silti tähyän optimistisesti tulevaisuuteen, normaaliaikaan ja tekniikkatreenienkin paluuseen. Me tarvitsemme niitä!

Tapani mukaan minulla on taas teille kuunteluvinkki. Teatterimusiikkia. Säveltäjä Hanns Eisler on tässä Brecht-laulussa käyttänyt makoisasti Bedrich Smetanan Moldau-teemaa. Liisa Ryömä on kääntänyt tekstin ja nuoruuteni laulajaesikuva (yksi heistä) laulaa. Olkaapa hyvät.

Tämän kirjoitti jamatar 10.2.2021.

Viimeisimmät postaukset

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös