Brel!

En voi olla vielä hehkuttamatta viime viikkoista konserttielämystä. Rovaniemeläisen tanssiteatteri Rimpparemmin vierailu kaupunginteatterilla sisälsi yli tunnin mittaisen koosteen Jacques Brelin lauluja suomeksi. Istuin katsomossa onnesta soikeana, sillä chansonin mestari Brel on näillä nurkilla lähes näkymätön (ja kuulumaton) mies. Solistin, näyttelijä Joni Kuokkasen esiintyminen oli sopivan karheaa, tarpeen tullen myös herkkää. Ja käännökset o.k. Brel itse oli uniikki laulujensa tulkki, täynnä tulta ja kiihkoa ja väkevää miimistä ilmaisua. Ivallisissa lauluissa hän syyti sanoja suustaan kuin kekäleitä, lempeämmissä miehen ääni ja koko olemus pehmeni. Minulle hän on ykkönen ja sellaisena pysyy.

Myös toinen, täysin erilainen konsertti osui viime viikkoon. Mieskuoro Kuopio-Kvartetti esitti Tuomiokirkossa isänmaallisia lauluja. Enimmältään perinteisiä, lisänä iänikuinen Kallavesj. Kai se on näillä rannoilla pakollinen… Vakavat Oi, kallis Suomenmaa ja Suomalainen rukous saavat minut aina liikuttumaan, vaikka olen sodanjälkeistä sukupolvea. Koko Finlandia uruilla soitettuna oli jännittävä. Ihmeen hyvin urut pystyivät tuottaamaan orkesterin sointia. – Käsiohjelmasta sain vihdoin selityksen kuoron nimelle, jota olen aina kummastellut: Miten niin kvartetti, kun lava on täynnä äijiä! Kuoro on siis saanut alkunsa kvartetista, jonka laajetessa haluttiin säilyttää maineikas nimi. Selvä homma – mutta aina se jaksaa huvittaa. 🙂

Eilen keskiviikkona vietettiin Maestran/VIMMAN joululaulajaiset Kaupungintalolla. ”Kiitos” koronan oltiin vain omalla porukalla, mutta Savon Sanomat striimasi yhteislaulut kaikelle kansalle. Mainio idea! Ja me lauloimme jouluisissa asuissa maskit naamalla nettiäänestyksen tuloksena valittuja lauluja. Ikivihreitä, kyllä, mutta ei täysin sitä tavallisinta settiä. Oli hyvä tunnelma. Ja lopuksi lauloimme vielä ihan vain itsellemme Maa on niin kaunis Kaupungintalon portaikossa. Siellä on niin komea kaiku!

Nyt on syyskautemme paketissa ja keskitymme itse kukin joulun odotukseen. Ei – en soita mitään jouluista nyt vaan kipaleen ”Abbé” Brelin aarrelaarista. Askeettisen ja toisaalta tulenpalavan esiintymistyylinsä johdosta Brel sai liikanimen ”Isä”, viitaten katoliseen saarnamieheen. Tämän ”saarnan” aiheena ovat härät, joiden veri vuotaa areenalla, jotka kärsivät ja kuolevat meidän huvimme tähden:

Tämän kirjoitti jamatar 9.12.2021. Rauhallista joulua ja Uutta Vuotta kaikille!

Viimeisimmät postaukset