Eipä ole ensi kerta kun jamatar ponnahtaa vielä kesätauolta hehkuttamaan jotain nähtyä, kuultua ja koettua. Siis on ihan pakko jakaa vielä nämä:

Perjantaina oli Musapirtillä koko kevään odottamani Carl Orffin Carmina Buranan esitys. Laskin päiviä siitä asti, kun Jaana VIMMAN treeneissä mainitsi että hänen toinen kuoronsa Vox Polaris harjoittelee parhaillaan tätä Orffin kulttiteosta. Itse törmäsin siihen 60-luvulla Yleisradion äänilevystössä. Hommasin oitis teoksen omaan levystööni, mutta vasta nyt sain tilaisuuden kokea sen livenä.

Carmina Buranan tekstit ovat keskiaikaista opiskelija- ja trubaduurirunoutta. Kokoelma löydettiin 1800-luvun alussa baijerilaisesta luostarista – mutta tekstit ovat kaikkea muuta kuin hartaita. Niissä ilotellaan, irvaillaan ja ylistetään estoitta lemmen nautintoja. Ja kaikki tämä tehdään iskevän, kaikkia lokerointeja pakenevan musiikin tahdissa. Onko se taidemusiikkia ollenkaan? Ei se jazziakaan ole, eikä kabareeta…

Orffin orkesterissa on normisoittimien lisäksi ”rautakaupallinen” lyömäsoittimia, jättikuoro, lapsikuoro ja kolme solistia. Kuopion musiikkikeskuksen lavan joukko täytti äärimmilleen, jopa niin että pari penkkiriviä oli poistettu edestä että saatiin lisää tilaa esiintyjille. Oma paikkani oli 6. rivillä aivan kapun pömpelin takana. Siitä näki vain viulut ja sellot, kuoroista hyvässä lykyssä vähän päälakia. Mutta solistit lauloivat aivan nenäni edessä! Baritoni Ville Rusanen loisti paitsi äänellään, myös hallitun kiihkeillä tulkinnoillaan. Sopraano Kaisa Ranta oli tyttömäinen mutta samalla vahva. Ääntä riitti korkeimpiin nuotteihin asti. Kontratenori Matthias Rexroth näytti leppoisalta isäntämieheltä, mutta se unohtui kun hän eläytyi vartaassa käristettävän joutsenen kärsimyksiin. Hurjaa!!

Kuorot lauloivat komeasti, myös lapset, joiden kurinalaisuutta ihailin. Konsertti valloitti yleisönsä täysin. Me palkitsimme esiintyjät pitkillä aplodeilla. Ja loppukiitoksissa näin Vox Polarisin naisten valko-musta-oranssit uudet asut. Raikasta! Voisikohan VIMMAKIN vaihtaa jotain kivempaa mustien tilalle…? Tiedän, tämä on myös kustannuskysymys, mutta ehdotan silti.

Ja se toinen hehkutusjuttu? Euroviisut tietenkin! Lauantaiyönä kisattiin Torinossa ja arvailujen mukaisesti Ukraina voitti. Pokaali ei kuitenkaan tullut pelkillä sympatiaäänillä, vaan Kalush Orkestran Stefania oli oikeasti maukas akti. Ukraina on aina pärjännyt näissä geimeissä hyvin – toisin kuin Suomi, joka taas jätettiin kauas kärjestä. The Rasmus hoiti hommansa hyvin, mutta bändin fanijoukot eivät äänestäneet. Tuskin diggailevat koko Euroviisuja. Särkee sydäntä ajatella, että Kalush Orkestran pojat nyt palaavat rintamalle puolustamaan maansa vapautta. Voidaanko kisat järjestää ensi vuonna Ukrainassa? Taivas tietää.

Loppukaneetiksi yksi Carmina Buranan suosikkibiiseistäni. Se on juuri se joutsenparan valitus. Tässä siihen eläytyy Eric Price müncheniläismuusikoiden kera. Ah, tuskaa!

Tämän kirjoitti jamatar 15.5.2022.