Näin talvilomaviikollani Tampereella Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset – hieno tulkinta hienosta oopperasta. Vertailu taannoin Jyväskylässä näkemääni tuotti tuloksen, että pidin paljon molemmista. Pääparit (Jyväskylä Petri Lindroos + Johanna Rusanen, Tampere Mika Kares + Silja Aalto) olivat kiinnostavasti erilaiset. Lindroos ja Rusanen tulisemmat, Kares ja Aalto tyynemmät; molemmat vakuuttavia sekä laulajina että näyttelijöinä. Ja Kokkosen musiikkihan puhuttelee aina. En kyllästyisi vaikka kuulisin useamminkin. – Ja kappas vain: Tänä keväänä tämä ooppera nähdään myös Kuopion Tuomiokirkossa 29. ja 31.5. Pääosissa silloin Juha Pikkarainen ja ”oman kylän tyttö” Johanna R. Eikä tässä vielä kaikki: Oopperakuorona esiintyy meidän Jaanamme kipparoima Vox Polaris. Sinne siis!
Keksin oivan tavan harjoitella VIMMA-kabareeta kotona: Laulan nettiin ladatun harjoitusvideomme kanssa, ja se on melkein kuin olisi paikan päällä. ”Porukassa” on paljon kivempi laulaa kuin yksin stemmaäänitteiden päälle. Ja samalla tulee kerratuksi tanssimuuvitkin. Koko prujun läpimenoja tarvitsemme kyllä vielä paljon, sillä esityksissä täytyy kaiken sujua vuorenvarmasti.
Radiossa on ohjelmasarja Näistä levyistä en luovu, jossa tunnetut ihmiset esittelevät mielimusiikkiaan. Levyvalinnat voivat kertoa ihmisestä paljon! Meitsi ei kyllä luopuisi yhdestäkään levystään… Hyllyilläni on pari metriä vinyylejä, toinen mokoma cd:itä ja c-kasetit päälle. En koskaan kyllästy siihen mihin joskus olen tykästynyt. Aikanaan pidimme ystäväpiirin kanssa levykonsertteja toisillemme. Muistan soittaneeni Baden Powellin & Vinicius de Moraesin afro-samboja, Jacques Breliä, Bulat Okudzavaa ja svenska visor, förstås. Jotain näiltä main varmaan olisi minunkin ”nämä levyt”, jos kyseiseen radio-ohjelmaan joutuisin/pääsisin.
Olen hissuksiin alkanut taas seurata Voice of Finland-kisaa. Laulajien taso on niin hirmuinen, että moni hyvä-ääninenkin putoaa jo kättelyssä. Hyvin koutsit kuitenkin osaavat valita jatkoon niitä, joilla on äänen lisäksi omaa särmää. Itse asiassa karkeasyisempi, vielä vailla rutiineja oleva kokelas on kiinnostavampi kuin huippuunsa hiottu, maneerit omaksunut kilpakumppani. Tässä vaiheessa en osaa mitenkään arvailla tulevaa voittajaa. Tosiasia kuitenkin on, ettei näistä Voice-sankareista ole jälkeenpäin paljon kuultu. Pop-bisnes on raaka peli.
Ruotsin Euroviisukarsinnat päättyivät jymy-yllättäen SUOMALAISvoittoon. Vöyriläinen huumoribändi KAJ peittosi kaikki muut saunomisen iloja ylistävällä biisillään. Ovat siis suomenruotsalaisia ja esiintyvät murteella, jota kukaan ei-vöyriläinen vaivoin ymmärtää. Olen riemuissani, sillä tämä trio on ollut tarkkailulistallani jo vuosia. Ja tällä kertaa totta vieköön kannustan Euroviisuissa Ruotsia! (Meidän Erikan biisinhän jo runttasinkin näillä pastoilla…) – En soita Bara bada bastua, sillä senhän te kaikki olette jo kuulleet miljoona kertaa. Mutta tätä ette: KAJ uustulkitsee Puccinin aarian Nessun Dorma. – Heja grabbar, friskt humör!
Tämän kirjoitti jamatar 12.3.2025.