Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 1. elokuu 2012 kello 12:03

Viime torstaina teimme ikimuistoisen matkan Savonlinnaan oopperaa katsomaan. Mukaan oli ilmoittautunut 35 seilaajaa ja kaikki olivat paikalla satamassa laivan lähtiessä aamulla yhdeksän maissa. Koko yön jatkunut kaatosade vaihtui upeaksi aurinko- ja hellepäiväksi saman tien. Tänä kesänä on ollut pakko sopeutua päivittäisiin sateisiin kuin päiväntasaajalla konsanaan -ilman hellettä tosin. Siksi olikin aivan käsittämättömän hienoa, että reissupäivänämme Suomen suvi näytti parastaan.

Sään muuttuminen näkyi muutenkin: laivan henkilökunta kertoi laivan olevan täynnä matkustajia. Kaikki kynnelle kykenevät olivat myös lähteneet veneilemään ja mökkeilemään. Näitä rantaleijonia ja vesiskootterisankareita näkyikin matkalla erilaisten veneiden ja mökkirannasta vilkuttajien lisäksi. Parasta kuitenkin oli upea luonto, kapeat salmet ja kanavat ja tietysti iloinen ja laulava laivaseura.

Heinäveden reittiä kuvataan ”kappaleeksi kauneinta Suomea”. Ei ihme. Suurin osa seurueestamme oli kyseisellä reitillä ensimmäistä kertaa. Vehmersalmen jäädessä taakse siirryimmekin vesille, joilla ei ole ennen tullut seilattua. Suvasveden ylitimme laulaen ennen lounasta. Lounaan tarjoilu oli ajoitettu siten, että sen päättyessä saavuimme ensimmäiselle kanavalle.

Laulamisemme herätti ilmeisesti kiinnostusta muissa matkustajissa (joku järkyttynyt kasvokin näkyi tosin). Saimme useamman pyynnön laulaa myös kannella ja niin teimmekin matkan viime metreillä ennen saapumista Oraviin, jossa siirryimme bussiin ehtiäksemme Olavinlinnaan ennen esityksen alkua. Stemmat olivat ilmeisesti hyvässä kesäterässä ja minua vannotettiin kertaamaan niitä kuorossa syksyllä. Näin teemme.

Oravin pysähdyssä oli sen verran napakka, että yksi Jouko unohtui laivaan juttelemaan tuttavansa kanssa. Huudot lähtevälle laivalle eivät ilmeisesti kuuluneet, vaan jouduimme lähtemään -1 vahvuudessa eteenpäin. Laivayhtiölle iso kiitos tämän asian hoitamisesta: Jouko oli Savonlinnan torilla meitä vastassa, kiitos toimitusjohtajan venekyydin.

Pika välipalan/ aperitiivin kautta siirryimme kukin omaan tahtiin katsomaan Lentävää hollantilaista. Koska mukana oli konkarien lisäksi ensikertalaisia Olavinlinnassa ja oopperassa, pidin halukkaille laivalla pienen alustuksen oopperan historiasta, tulevasta esityksestä, Richard Wagnerista ja Savonlinnan oopperajuhlien satavuotisesta taipaleesta. Kerroin myös YLE Teemalta tullesta ohjelmasta Pyhän Olavin linnasta kalakukkojen kaupunkiin. Se löytyy YLE Areenasta ja on vielä nähtävissä reilun vuorokauden. Käy siis katsomassa se pikaisesti, kesto 6 min.

Oopperan näkeminen ja kuuleminen Olavinlinnassa on aina elämys. Niin tälläkin kertaa, joskin esitys jäi hieman jämähtäneeksi pönöttämiseksi. Pääparin välillä ei kipinöinyt, kuten asiaa kommentoitiin. Sen sijaan laulajien taito oli huomattavaa, mistä poikikin kotimatkalle keskustelua oopperan laulamisesta, rooleista, fakeista, laulajan formanteista ja muista erityispiirteistä. Väliajalla nautimme asiaankuuluvat mansikkaleivokset kahvin ja kuohuviinin kera Linnantuvassa.

Väsyneinä ja onnellisina (ja ehkä hieman nälkäisinäkin) saavuimme Kuopioon puolen yön tietämissä. ”Seuraavan kerran Veronaan”, kuului toive.

Kommentoinut Jaana Turunen 6. elokuu 2012 12:10

Kiitos kiitos! Veronaa on kovasti kyselty ja samoin on jo ”ilmoittauduttu” ensi kesän Savonlinnan reissulle.  Jonnekin mennään varmasti…

Kommentoinut marja-leena nevalainen 3. elokuu 2012 16:11

Tervehdys,

nyt kun viikko on viehrähtänyt upeasta risteilystä Saimaan aalloilla ja Savonlinnan oopperasta, haluan kiittää Jaanaa taas kerran hyvin organisoidusta ja ihanasta retkestä sekä muita mukana olleita hyvästä ja rentouttavasta seurasta. Ystäväni Raija oli vaikuttunut Jaanan kertomasta oopperan historiasta. Myös itse ooppera teki vaikutuksen saaden hänet vakuuttuneeksi, ettei vierailu Savonlinnan oopperajuhlilla jäänyt viimeiseksi. Itse tein matkan ensimmäistä kertaa laivalla, josta olen aina haaveillut. Eikä laivamatka tosiaankaan ollut pettymys. Matka taittui hyvässä säässä huomaamattomasti, ohjelmaa oli sopivasti, ei kerennyt pitkästyä. Oopperan lisäksi kansainvälinen tunnelma Savonlinnan oopperajuhlilla on aina kiehtonut. Eikä se jättänyt kylmäksi tänäkään vuonna, kun kuljimme illan hämärässä kohti linja-autoa. Erittäin tyytyväisin mielin palasimme Kuopioon aivan kuin olisimme olleet poissa kaumminkin. Kiitos Jaana, jäämme odottamaan seuraavaa tapahtumaa. Verona?

Mari, Raija ja Marja- Leena

Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 2. heinäkuu 2012 kello 18:16

Eilen sunnuntaina laulettiin Pohjois-Savon Kaliforniassa Sonkajärvellä. Koko reissu toteutui Tuovisen veljesten aktiivisuudesta. Kokoonnuimme ensin ravintola Hollivootiin laulattamaan sonkajärveläisiä ja sen päälle vielä omalla porukalla Tuovisten kesäpaikalle Petäykselle. Osa porukasta oli saapunut jo edellisenä iltana Sirpan ja Jorman mökille, jossa laulua oli jatkettu karaoken tahtiin aamun tunneille saakka.

Sonkajärven kirkonkylä oli hiljainen sunnuntaiaamupäivänä, kun saavuin sinne. Nähtävyyskierros kylänraitilla päättyi suuren maailman tyyliin: nuori mies ilmoitti kansainvälisillä käsimerkeillä, mitä mieltä hän oli verkkaisesta ajamisesta ja tien tukkona olemisesta.

Kotiseutupäivistä ja teatteriretkistä huolimatta Hollivootissa laulettiin puolen sadan laulajan voimin. Yhtään laulua ei laulettu minun listaltani, vaan laulutoiveita tuli jatkuvana virtana alusta loppuun eli parin tunnin ajan. Mukavia yllätyksiäkin koimme, kun saimme tervehdyksen rummun ja laulun saattelemana.

Iltapäivän pienet sadekuurot eivät haitanneet pizzanälkäistä joukkoa Petäyksellä. Pienen tankkauksen jälkeen laulettiin taas niin porukalla kuin karaoken tahtiinkin. Sateet laantuivat illaksi ja saunaan lähteneet saivat nauttia upeasta, aurinkoisesta suvi-illasta järven rannalla.

Osataan sitä uhota muuallakin kuin Pohjanmaalla: keittiössä käytiin loppuillasta vielä kisaa siitä, kuka kykenee liu’uttamaan pulloa matolla pisimmälle siihen nojaten, ja tuomaan sen vielä takaisin lähtöpisteeseen. Siitä taisi jäädä vielä treenattavaa monelle… Saimme myös haasteen uudistaa Savolaisen laulun tälle vuosituhannelle. Jäimme pohtimaan, tehdäänkö Savolaisen laulu 2 vai nykyisiä maakuntarajoja noudattava itä-suomalaisen laulu…

Lämmin kiitos Veikko ja Ulla, Tuovisen veljekset ja sisko perheineen vieraanvaraisuudestanne ja ystävällisyydestänne! Järjestitte meille ikimuistoisen retken Sonkajärvelle! Ties vaikka se ei olisi viimeinen…

Ja tällä viikollahan kannetaan taas eukkoja, joten tervemenoa Sonkajärvelle!

Kommentoinut Sirpa Hynynen 19. heinäkuu 2012 17:39

Hei kaikille! Kiitokset Tuovisen koko suvulle minun ja Jormakin puolesta. Kesän olen elänyt ilman sähköpostia ja siksi kiitokset tulevat näin myöhään mutta nyt sateisena päivänä ei ole muutakaan kuin istahtaa koneen ääreen. Laulu viikonlopusta jäi kiva muisto ja kiitos kaikille heille jotka ennättivät piipahtaa myös meidän mökillämme.

Laulamisiin!

Kommentoinut Veikko Tuovinen 11. heinäkuu 2012 14:10

Hei,

Kiitokset kiitoksista ja erityisen suuret kiitokset Jaanalle ja kaikille teille osallistujille. Vieraathan juhlan tekevät. Me olimme kovasti otettuja, kun niin moni tuli mukaan ja osallistui aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja välittömästi kaikkiin aktiviteetteihin. Monet yrittivät jopa penkin ympäri pyörintää, joka on varmasti vaikein kaikista kokeilluista toiminnoista. Siis laulamisen jälkeen tietenkin:)

Ihanan käyntinne jälkeen Maestra ja sen jäsenet toivotetaan varmasti jatkossa tervetulleeksi Sonkajärvelle ja Petäykselle niin yhteisesti kuin yksityisestikin!

Veikko

Kommentoinut Esa Huusko 8. heinäkuu 2012 18:13

Mm. ”Eikä meitä surulla ruokita, Eikä ne haavan lehdet lakkaa, Kiekkumaralla, Seppä ja hänen pieni sälli”. Niin…ja La Cumparsitan melodiaan oli pelimanni-isäntä Seppo Kononen tehnyt savon murteiset sanat, laulun nimi on ”Kumppar`kengät” (kopsasin sanat) Ei myö sitä oikein hyvin opittu, vaan kyllä me se yleiselle esitettiin . Petra osasi; hän esittää sen Tangomarkkinoilla ”murretankojen kilipaelussa”. Oli vielä yksi…mukava , perinteinen ”Kukkuu…kukkuu…kaakana kukkuu…”

Kommentoinut Jaana Turunen 6. heinäkuu 2012 18:47

Harmi, kun en tiennyt kurssista itse. Olisi ollut mukava osallistua sellaiselle itsekin! Mitä lauloitte?

Kommentoinut Esa Huusko 4. heinäkuu 2012 18:53

En ollutkaan ainoa Maestralainen Siilifolkin kansanlaulukurssilla….ette arvaa, kuka muu oli…Rane oli! Ja oli myös hänen ystävänsä Leena, sekä kuusi muuta.  Oli hauskaa!  ”Opiskeltiin” neljästä tunnista n.2.5 tuntia, loppuaika meni jutteluun ja lopuksi menimme juhlapaikan (torin) esiintymislavalle ja esitimme yleisölle kolme laulua. – Opettajamme oli Petra Lisitsin-Mantere. Mainio persoona!

Kommentoinut Esa Huusko 2. heinäkuu 2012 20:45

Olen jo toipunut… miten voi tekniset ongelmat kasaantua aina, kun ollaan jossain muualla kuin kotona ja silloin kun vempainten pitäs juurikin olla timmissä?  Langattoman mikin vika löytyi ja sen jo korjasin….nyt duettolaulu olisi mahdollista, Marita!

Sirpan kanssa laulelimme ”lauluyön” päätteeksi kansanlauluja (karaokea) ja siitä innostuneena menen huomenna Siilifolkin kansanlaulukurssille . Opetusta on neljä tuntia ja opettajaa hieman tuntien uskon, että hauskaa riittää!

Kiitoksia kaikille mukavasta seurasta…erityisesti Tuovisen suvulle ja Sirpalle ja Jormalle! Olisittepa kuulleet sen, kun Jorma lauloi karaokeyömme  aamutunteina Janne Tulkin lauluja… Hyvä Jorma!

Kommentoinut Marita Jama 2. heinäkuu 2012 19:57

Minun kamerani on vanha kinofilmivehje, jossa salamakaan ei enää toimi. Otoksia saa siis odottaa kunnes olen kuvannut filmin täyteen…ja sisällä napsitut ehkä eivät onnistu ollenkaan. Pitäisi hankkia digi, mutta muutosvastarintani ei ole vielä murtunut.

Kommentoinut Jaana Turunen 2. heinäkuu 2012 18:20

Onko kellään kuvia? Marita, Pertti?

Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 18. kesäkuu 2012 kello 16:53

Mihin aika oikein kuluu, kun lauluristeilystäkin on kulunut jo pari viikkoa? Tämä kesä näyttää olevan Maestran osalta sellainen, että aina kun mennään ulos laulamaan, sataa. Ja sitten ei kuitenkaan niin pahasti kuin mitä ennustukset kertovat. Lauluristelypäivä pari viikkoa sitten oli erinomaisen harmaa, kolea ja märkä. Samalta näytti tänä aamuna, mutta kuin ihmeen kaupalla sade lakkasi ja aurinkokin pikahteli taivaalla.

Lauluristeilylle meitä lähti 53 ja päämääränä oli Meripelastusseuran (Järvipelastusseura?) maja Iivarinsalossa. Laivamatka oli mennyt mukavasti laulaen ja laiturilla meitä odotti vastaanottokomitea (=kaksi nuorta miestä), jotka olivat laittaaneet tulet uuniin ja grillikatokseen. Se oli oikein hyvä, sillä mitenkään erityisen lämmin ei ollut ilman kalsareita ja muita talvivarustuksia.

Ruokailun jälkeen lauloimme rantakallioilla ja ensimmäisetn Maestra-jamien myötä saimme myös nauttia muutamista lauluesityksistä. Kun ääni oli avattu, oli mukava palata laivaan ja laulaa koko kotimatka. Rytmihäiriöiden estämiseksi lauloin itse kerrosten välissä. Aika hyvin siitä selvisimme, jopa sellaisissa kappaleissa, joiden ennustin olevan liian hankalia ilman säestystä. Satamaan saapuessa lauloimme tutun saapumioslaulun Savolaisen laulu. Rantautumisen venyessä ehdimme myös Nälkämaan laulua laulamaan. Sanoitukset saattoivat tosin olla hieman muokatut.

Kuopio tanssii ja soi -tapahtuma on taas käynnissä ja palautteet esityksistä ovat olleet mainioita. Tanssifestivaalilla pääosassa on tietysti tanssi, mutta tänään poikkeuksellisesti toritapahtumassa keskityttiin soi-osaan. Olimme sopineet parinkymmenen minuutin yhteislauluhetkestä, johon oli kutsunut halukkaita avuksi mukaan. Haasteelliseksi tilanteen teki se, että sanoja ei saanut toriväelle missään muodossa, vaan kaikki piti laulaa ulkoa.

Listaan valikoitui siis lauluja, joita oletin ihmisten osaavan ulkoa ja sellaisia kappaleita, joissa kertosäe ainakin osataan. Oli mukava nähdä toriyleisön laulavan Satumaata, Kallavettä, Käyn ahon laitaa, Suvivirttä ja Kalliolle kukkulalle iloisin mielin ja täysin palkein. Olin itse asennoitunut, että sateesta johtuen paikalla on ehkä minä ja muutama Maestralaulaja, juontaja ja kaksi ohikulkijaa, mutta ilokseni paikalle ilmestyi toista sataa ihmistä.  Iso kiitos Riitta, Sirpa, Leena, Eeva, Arja, Marja, Eija, Anna-Liisa, Eija ja Pertti!!!! (Ja muut, joita en ehtinyt bongaamaan yleisön joukosta).

Kiitos Pertin, tilaisuudesta on muutama kuvakin talleenteena. Kuvia on lisää valokuvissa.

Lavalle nousi meidän jälkeen yllätysvieras Aira Samulin. Toivottavasti hänen puheensa saavutti jokaisen niin, että siitä seuraa toimintaa. Erinomaisen vakuuttavasti hän kertoi musiikin, laulun ja tanssin voimasta seniorityössä. Kaksi erityisen tärkeää asiaa jäi minun mieleeni:

  • Älä koskaan sano kenellekään, että hän ei osaa tai voi tanssia/ laulaa ja
  • pidetään huolta, ettei kuopiolaiset vanhukset pitkästy kuoliaksi tanssin, laulun, muusikin ja seuran puutteessa.

Sonkajärven retkestäkin puhuttiin. Moni on innoissaan lähdössä, mutta pääsy varmistuu vasta lähempänä. Kyytejä on myös tarjolla, joten sen takia ei tarvitse pois jäädä. Joku heitti toiveena, että eikö mennä jo lauantai-iltana ja kyllähän se viissiin käy. Kaikki lähtijät, ilmoittautukaa täällä tapahtumasivulla tai minulle suoraan tulostanne ruokailujen vuoksi viimeistään edellisenä keskiviikkona. Varmoja lähtijöitä on jo kymmenkunta, mutta tilaa on suuremmallekin joukolle. Hollivootissa ei muuten sade haittaa, sillä sitähän on luvassa, jos keikkamme jatkuvat samaan malliin kesäaikana…

 

Käyttäjän Marita Jama lähettämä 11. kesäkuu 2012 kello 21:32

Niin lomalla kuin olenkin, en malta olla tuikkaamatta muutamaa riviä viimeviikkoisista Sulasolin laulujuhlista. Suuri tapahtuma kokosi Kuopioon kuoroväkeä ympäri maan jakamaan laulamisen iloa toisilleen ja yleisöllekin.

Lauantaina nautiskelin ”Kuorot kohtaavat” -konserteista Kaupungintalolla. Erityisen antoisaa oli seurata kuoronjohtajien tyylejä, kuorolaisten esiintymistä ja tietysti myös esiintymisasuja – hillityn tyylikkäitä olivat kautta linjan. Laulajien koko olemuksesta säteili keskittyminen ja laulamisen ilo. Konserttiotantaani mahtui niin nais-, seka- kuin mieskuorojakin. Naiskuoroissa ihastuttivat äänenkäytön herkät nyanssit, sekakuoroissa täyteläinen sointi ja mieskuoroissa miehekkyys. Suosikikseni nousi jyväskyläläinen mieskuoro Sirkat. Naisen nimi uljaalla urosjoukolla herätti minussa ensin hilpeyttä, kunnes sain kuulla että arvoisa kuoro on perustettu jo toistasataa vuotta sitten, ja nimi tietenkin viittaa siihen tunnettuun koiraspuoliseen heinäsirkkaan, joka ”lauloi lystiksensä”.

Sunnuntain pääjuhlassa Kuopio-hallilla oli harvinainen tilaisuus kuulla yli 2000 laulajan kuoroa, kun kaikki osanottajakuorot esiintyivät yhdessä. Ohjelmassa oli mm. Finlandia, ja voitte kuvitella millaiset väreet kulkivat pitkin selkäpiitä kun tämä jättikuoro pani parastaan. Muitakin meille omakohtaisen tuttuja lauluja esitettiin: Vem kan segla förutan vind (eri sovitus kuin meillä) ja Kallavesj. Viimemainitusta jostain syystä vetivät vain kolme säkeistöä, ja meidän sovitus on kyllä kauniimpi. Valtavassa laulujoukossa muuten oli yksi nainen, jolla oli takuuvarma konsti erottua muista: hän lauloi jotkin kohdat aavistuksen muita hitaammin, jolloin hänen äänensä jäi sekunniksi soimaan muiden jälkeen. Luulen kylläkin että tämä huomion herättely oli tahatonta…

Tämä maistiainen kuorohomman ihanuuksista lisäsi entisestään intoani jatkaa ja syventää harrastustani. Jospa  me maestralaisetkin vielä joskus marssisimme mukana kuorojen kulkueessa Sulasolin juhlilla…? Ei se mahdoton unelma ole.

Kommentoinut Jussi Kiljunen 10. lokakuu 2012 20:24

Laulujuhlat oli ja meni ja olin osaltani säheltämässä juhlien onnistumisessa.

Olin laulamassa niin Tuomiokirkossa, kuin myös siellä Kuopio-hallilla. Omalla tavallaan päätöskonsertti oli onnistunut, vaikka tila ei ole aivan paras laulullisesti ajateltuna.

Parempi tämänkaltainen järjestely, kuin viisi vuotta sitten Porissa, missä laulettiin ulkosalla. Siellä oli mikit laulajien seassa ja kaiuttimet olivat tosi suuntaavat, että kuulijan piti olla juuri oikealla aarilla, että laulu kuului.

Finlandia oli kyllä mahtava laulaa tuolloin kera noin 2000 laulajan kera.

Kommentoinut Jaana Turunen 12. kesäkuu 2012 09:26

Ei ole Marita lainkaan mahdoton unelma!

Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 27. toukokuu 2012 kello 11:27

Kuten moni jo tiesikin, olin alkuviikon opiskelemassa Estill-metodia tanskalaisen laulajan ja pedagogin Dorte Hyldstrupin johdolla. Viisi kurssipäivää oli melkoinen kokemus, sillä kärjistetysti sanottuna opettelin tekemään kaikkea sitä, mitä minua on Sibiksessä ohjattu olemaan tekemättä. Työkalut olivat kuitenkin mitä mainioimmat ja sanoisin, että kyseessä oli hyödyllisin laulukurssi, johon olen koskaan osallistunut. Tämän kurssin hedelmistä saatte nauttia ensi syksynä Maestran tunneillakin!

Estill-metodi perustuu amerikkalaisen laulajan, pedagogin ja tutkijan Jo Estillin ja tutkijäryhmän tutkimuksiin. Jo Estill oli itse lahjakas klassisen musiikin laulaja, joka laulu-uran sijaan halusi selvittää tarkemmin, mitä laulaessa oikein tapahtuu. Teknologian kehittyessä Estill tutkijäryhmineen pääsi näkemään mitä kurkussa ja koko ”äänikoneistossa” tapahtuu eri laulutyyleissä. Näin syntyi Estill-metodi, jossa tavoitteena ei ole tietty ääni-ihanne, kuten klassisessa laulussa, vaan terve ja monipuolinen tapa käyttää ääntä kaikkine eri sävyineen.

Jo Estill näki, että laulaja tarvitsee käsityötaitoja (=tekniikkaa), taiteellisuutta ja lavakarismaa menestyäkseen ja nimenomaan tässä järjestyksessä. Estill-metodi keskittyy niistä ensimmäiseen eli laulamisen perustaitojen hallintaan. Mielikuvien sijasta Estill-metodissa keskitytään harjoittelemaan yksittäisiä lihaksia ja siten tuottamaan ääntä pala kerrallaan. Näitä palasia voidaan yhdistää erilaisilla ”resepteillä” erilaisiksi laulutyyleiksi. Varsin käytännönläheinen lähestymistapa siis!

Estill-metodissa äänikoneisto jaetaan kolmeen, kuten Avoimessa laulukoulussakin:

  1. Energia, joka on hengitysilma. Sen kontrollointi tapahtuu keuhkoissa ja keskivartalossa.
  2. Lähde eli ääni. Ääni syntyy äänihuulissa kurkussa. Täällä syntyy myös haluttu äänenkorkeus.
  3. Suodatin eli äänen ulostuloreitti nielun ja pään kautta.

Estill-metodissa keskitytään näistä kahteen jälkimmäiseen (vertailun vuoksi muistutuksena, että yleensä opetuksessa lähtökohtana on hengitys). Estillin mukaan ensin täytyy opetella ”pakolliset kuviot” (Jo Estill oli taitoluistelufani ja siksi termi on sama). Kurkun osalta niitä on kuusi ja ulostulon osalta viisi. Lisäksi on vielä kaksi erilaista ankkuroimistapaa.

Kun pakolliset kuviot on hallussa, niitä yhdistämällä saadaan kuusi erilaista ”äänilaatua”. Nämä kuusi ovat

  1. Puhe, jota käytetään mm. musiikkiteatterissa, jazzissa, folkissa, rap-musiikissa jne.
  2. Falsetto, jota käytetään mm. vanhassa musiikissa, kelttimusiikissa, jazzissa, folkissa jne.
  3. Valitus/ Itku, jota käytetään mm. kehtolauluissa, valituslauluissa, jazzissa jne.
  4. Tvängi, jota käytetään countrymusiikissa, R&B:ssa, musiikkiteatterissa jne. Tvängiä on kahta eri lajia: nasaalia ja avointa suutvängiä
  5. Ooppera, jota käytetään laajasti klassisessa musiikissa ja musiikkiteatterissa
  6. Belttaus, jota käytetään popissa, rockissa, gospelissa, R&B:ssa, musiikkiteatterissa jne.

Ja kuten kaikessa muussakin, kun säännöt tunnetaan, niitä voi alkaa rikkomaan. Estillin näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että näitä tyylejä yhdistetään käytännössä sen mukaan, millaista soundia haetaan.

Jos tässä vaiheessa päässä alkaa humista monimutkaisuuden vuoksi, voin lohduttaa: nämä ovat kaikki tuttuja asioita, mutta luettuna ne eivät aukea helposti. Sen sijaan ääninäytteiden ja oman kokeilun kautta koko systeemi on varsin selkeä. Harjoitusta se toki vaatii myös omalta kohdaltani. Suurin osa teistä tuottaa äärimmäisen helposti yksinkertaista puhelaulua, mutta -kiitos oman koulutukseni- minä joudun opettelemaan sen uudelleen. Sen sijaan osaan toteuttaa helposti seitsenaskelisen kuvion, jonka lopputuloksena syntyy oopperaääni…

Estillin sanoja lainatakseni ”Kaikilla on kaunis ääni. Täytyy vain tietää, miten käyttää sitä.”  Tämä lausahdus sopii hyvän myös Maestran filosofiaan ja siltä pohjalta jatkamme taas laulamista syksyllä!

p.s. Suomennokset ovat minun keksimiäni, joten jos jollakulla on parempaa tietoa, olisi kiva kuulla!

Kommentoinut Jaana Turunen 7. kesäkuu 2012 09:49

Laivalla tuli tosiaan laulettua reippaammin kuin normaalisti, johtuen taustamelusta ja kahden kerroksen systeemistä. Huomasin itsekin, että ääneni oli väsynyt illan jälkeen ja pieniä kesäflunssan merkkejäkin on… Olet taas niin oikeassa Marita; yliyrittäminen on hyvin usein käheytymisen syy. Minulla se piti maanantain osalta paikkaansa täysin!

Kommentoinut Jaana Turunen 7. kesäkuu 2012 09:47

Muisti on hyvä, mutta lyhyt. Tässä linkki Ritva Eerolan laulutietosivuille. Lisää aiheesta löydät Laulutietofoorumilta Laulaminen ja metodit-osasta.

Kommentoinut Marita Jama 6. kesäkuu 2012 12:35

Jep – löysin Ritva Eerolan sivut, jotka ovatkin oikea aarreaitta! Tuesta puheenollen, kesäristeilymme ”sadejameissa” laulaessa huomasin ikävästi, että tuesta ei ollut tietoakaan. Ääni särkyili kuin syysjää ja oli aivan voimaton, toisin kuin kotona harjoitellesssa… Johtui ehkä yliyrittämisestä, johon retkahdan aina vain!

Kommentoinut Jaana Turunen 28. toukokuu 2012 17:47

Tarkoitit varmaan Ritva Eerolan sivuja? Etsin sen tänne huomiseksi. Parasta tässä on, että nyt osaan vastata seikkaperäisesti, mitä on jodlaus ja falsetti, miten lauletaan hiljaa ja kovaa, miksi Karita Mattilan jazz ei kuullosta jazzilta jne. Bonuksena näytän, mistä on kyse ja miten teet sen itse! Kaikkiin näihin viime vuosien aikana esitettyihin kysymyksiin on siis kunnon vastaukset…

Kommentoinut Marita Jama 28. toukokuu 2012 17:40

Mahtavaa! Ainakin minua kiinnostaa hirveästi juuri tämä laulutekniikoiden luokittelu ja miten mitäkin käytännössä tuotetaan. Nyt odotan kieli pitkällä syksyä ja pääsyä kokeilemaan/opettelemaan näitä klubitunneilla. Kertoisitko vielä mikä olikaan se saitti (Sibiksen?), missä selitettiin ja luokiteltiin vielä moniportaisemmin näitä eri tapoja tuottaa lauluääntä. Kunkin termin yhteydessä mainittiin aina joku laulaja esimerkkinä.

Käyttäjän Jaana Turunen lähettämä 11. toukokuu 2012 kello 14:30

Useampikin on tässä kevään aikana kysellyt pienryhmä mahdollisuuksista ja Maritakin kirjoitti omassa blogissaan jazztyttöjen pienryhmätoiveesta. Tähän astihan homma on toiminut niin, että ryhmät ovat muodostuneet itse ja sitten on sovittu yhteisiä harjoitusaikoja. Osalla ei kuitenkaan ole laulukavereita valmiiksi varattuna, mutta kiinnostusta pienryhmään olisi silti. Usein myös yhteisen ajan löytäminen on hankalaa.

Näistä lähtökohdista aloin miettimään, että jos keskiviikkoiltaan varattaisiin klo 19-20 kiinteä pienryhmäaika 3-6 hengen porukoille. Kyseisen ajan voisi varata silloin tällöin valmis pienryhmä, mutta erityisesti se voisi auttaa niitä yksittäisiä pienryhmän toivojia. Eri viikoilla olisi pienryhmiä erilaisilla teemoilla ja niihin voisi varata itselleen yksittäispaikan. Näitä teemoja voisivat olla vaikkapa:

  • matalalta laulavien naisten tekniikkaryhmä
  • korkealta laulavien miesten tekniikkaryhmä
  • jazz-klassikot
  • 50-luvun iskelmät
  • 2000-luvun pop
  • oma pienryhmä

ja niin edelleen. Tunti pidettäisiin jos vähintään kolme ilmoittautuu mukaan ja toisaalta kuutta enempää ei sinne otettaisi.

Miltäs tämä kuullostaa?  Olisi mukava kuulla kommenttejanne.

Löytyisiköhän kesäkuussa porukkaa Kuopio tanssi ja soi -festivaaleille minun mukaani esittelemään Maestraa sataman lavalle jonain arkipäivänä yhdentoista maissa? Sellainen mahdollisuus olisi, mutta yksin en viitsisi sinne lähteä. Kuoro olisi kiva tai sitten voisi tehdä jotain yhteistä laulamista kaikkien kanssa, mutta siihen tarvitsen apua.

Ulkona on aika sateista ja se saa minut harmittelemaan sitä, että vuoden takainen idea Singing in the rain -sateenvarjoista ei ole vieläkään toteutunut. Nyt olisi sille käyttöä! Siitä huolimatta mukavaa ja keväistä äitienpäiväviikonloppua!

Kommentoinut Jaana Turunen 27. toukokuu 2012 10:22

Hyviä kysymyksiä Pia!

Pienryhmätunnit maksavat klubilaisille 25 €, kuten ennenkin (muille 30 €). Koko klubitouhun ideana on, että satunnaisista yksityis- tai pienryhmätunneista on hyötyä, kun samoja asioita tulee harjoiteltua koko ajan ryhmätunneilla.Yksityistunti tai pienryhmä on silloin ajankohtainen, kun haluaa saada henkilökohtaisempaa ohjausta (ihan vaikka selvittää, miten oma laulu sujuu)  tai vaikka valmistautua johonkin erityiseen, kuten esiintymiseen. Jos mitään erityistä ei ole, ei ko. tunteja välttämättä tarvitse lainkaan.

Tässä kokeiluajatuksessa ajattelin, että keskiviikkoon varattuna aikana pienryhmissä käy eri henkilöitä eri viikoilla. Siksi ajattelin laittaa sinne valmiita teemoja, joiden mukaan pienryhmäpaikan voi varata tai olla varaamatta. Osa voi olla tekniikkateemaan liittyviä, osa ohjelmistoon liittyviä (teen listan elokuuksi). Pienessä ryhmässä voidaan keskittyä asioihin, jotka kiinnostavat pienempää porukkaa ja toisaalta myös se mahdollistaa henkilökohtaisemman ohjauksen.

Ensi syksyyn tunneille tulee monenlaista uutta. Näillä näkymin lukujärjestys ja tuntikuvaukset tulevat tänne nettisivuille ensi viikolla. Tarkoituksena on antaa uusia mahdollisuuksia laulamiseen. Toivottavasti niistä ei tule ahdistus, että tuonnekin pitäisi ehtiä. Jokainen valitkoon itselleen sellaisen tunnin, mikä itselle sopii ja mikä itseä kiinnostaa. Kuoroa ja nuotinlukutunteja lukuunottamatta sisällöt rakennetaan edelleen niin, että tunneilla voi hyvin käydä, vaikkei pääsisikään joka viikolla. Ja vaihdellakin voi!

Ainoa, mistä itse olen huolissani, on nuottiasia: yhdellä kirjalla ei pärjätä kaikilla tunneilla ja montaa kirjaa ei voi velvoittaa hankkimaan. Ehkä jokin kombinaatio oman kirjan ja lainakirjojen välillä on sopivin, jolloin asia hoituu tekijänoikeuksia kunnioittaen, kuten tähänkin asti.

Kommentoinut Pia Hakkarainen 24. toukokuu 2012 09:02

Maksaako nuo pienryhmätunnit erikseen ja kuinka paljon? Kiinnostus riippuu vähän siitäkin kun näitä budjettiin nähden kalliita harrastuksia ei hirveän monta ole vara ohjelmaan ottaa ainakaan meikäläisen tulotasolla verrattuna menotasoon. Ja onko hyötyä jos vain harvakseltaan käy jossain pienryhmässä? Minkä tyyppistä ko. ryhmän ohjelma sitten olisi?

Kommentoinut Hanna Turkki 16. toukokuu 2012 09:52

Pienryhmäideä kuulostaa ihan hyvältä. Samoin satamatori, katsotaan pääsisköhän paikalle…

Kommentoinut Jaana Turunen 15. toukokuu 2012 21:04

Ma 18.6. Lauletaan satamatorilla, se on nyt sovittu. Käy ilmoittamassa itsesi mukaan tapahtumissa klikkaamalla osallistun. Jännittävää mitä tästä tulee… Ja lukkari on valmis. Heti kun saan sen kuvana, laitan sen tänne sivuille.

Kommentoinut Marita Jama 15. toukokuu 2012 15:07

Nam! Onpas herkkuja pienryhmäteemoja. Mulle vain ei (yllätys yllätys) tuo(kaan) aika onnistu. Mutta maanantai 18.6. olisi mainio Maestran esittelypäivä Satamatorilla. Tulen ilomielin mukaan jos se toteutuu.

Kommentoinut Jaana Turunen 14. toukokuu 2012 10:35

Meidän juttumme olisi osa Kuopio tanssii ja soi -toritapahtumaa, joka alkaa aina klo 11. Päiviksi olisi tarjolla juahnnusviikon alku. Ma 18.6. voisi olla hyvä. Taidanpa ilmoittaa meidät sinne ja keksitään sitten, mitä tehdään.

Jos minä nyt tulkitsin näitä kommentteja oikein, niin pienryhmäajatuskin on hyvä eli laitetaan syksyksi kokeiluun :-).

Kommentoinut Leena Vahvaselkä 13. toukokuu 2012 20:29

Kuopio Tanssii ja Soi festivaalien aikaan lomalla. Ihan mukava juttu

Kommentoinut Pertti Antero Sormunen 13. toukokuu 2012 16:04

Moikka! Molempi parempi, olen lomilla kesäkuussakin. Viimeisestä Tanssi ja Soi – lavallaolosta on jo liki neljännesvuosisata ja silloinkin osa esitystä oli laulaminen (hengästyneenä tanhun lomassa). Terveisin Pera S.

Kommentoinut Minna Kumpulainen 12. toukokuu 2012 22:19

Tuo Kuopio tanssii ja soi -juttu kuulostaa mukavalta. Näillä näkymin olenkin niihin aikoihin kesälomalla

ja vielä ei ole isompia lomasuunnitelmia.

Kommentoinut Riitta Särkilahti 12. toukokuu 2012 21:38

Pienyhmäidea kuulostaa mielenkiintoiselta.  Tanssii ja soi vk:lla olen lomalla ja voisin tulla mukaan laulamaan. Olisiko tuo aika  klo 11 satamatoriesitysten jälkeen n klo12 , vai miten olet ajatellut?   Toisaalta yleisö  olisi tuolloin valmiina paikalla.

Scroll to Top